John Newton

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Newton
#Amazing Grace" 1847 kokoelmassa Southern Harmony

John Newton (4. elokuuta 1725 Lontoo21. joulukuuta 1807 Lontoo) oli englantilainen merimies, orjalaivan kapteeni sekä myöhemmin anglikaanisen kirkon pappi, virsirunoilija ja tunnetun virren ”Amazing Grace” kirjoittaja.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Newtonin äiti kuoli, kun John oli seitsemän vuoden ikäinen, ja hän joutui lähtemään töihin laivapojaksi. Hänestä kehittyi vuosien mittaan raaka ja häikäilemätön nuorukainen. Jo nuorena hänestä tuli laivanomistaja, joka kuljetti orjia Afrikasta Amerikkaan. Yhdellä tällaisella matkalla vuonna 1748 joutui hänen huonokuntoinen laivansa kovaan myrskyyn. Hän joutui kamppailemaan myrskyn kourissa yksitoista tuntia, mutta selviytyi myrskystä. Newton koki tämän osoituksena Jumalan armosta, joka kohdistui myös kaikkein jumalattomimpiin ihmisiin, ja tämä kokemus muutti hänen elämänsä. Tämä kokemus on vaikuttanut hänen kirjoittamansa virren Amazing grace kirjoittamiseen.[1]

Kuitenkin vasta kuuden vuoden kuluttua hän jätti orjakaupan. Hän jäi töihin Liverpoolin satamaan, mutta pian hän alkoi opiskella teologiaa ja valmistui papiksi ja määrättiin hoitamaan pientä Olneyn seurakuntaa.[1] Siellä hän tutustui runoilija William Cowperiin ja yhdessä he julkaisivat 1779 Olney Hymms nimisen kokoelman lauluja, josta tuli yksi merkittävimpiä 1700-luvun envankelikaalisista lauluko­koelmista. Sen 349 laulusta Cowper oli runoillut 67 ja lo­put Newton. [2]

Olneyn vuosien jälkeen Newton toimi vielä 28 vuotta pappina Lontoossa vuodesta 1779. Näiden vuosien aikana hän solmi suhteita orjakauppaa vastustaviin politiikkoihin ja hän on ollut yksi taustavaikuttaja siihen, että orjakauppa lakkautettiin 1807 Englannin siirtomaissa.[3]

Tunnetuin hänen kirjoittamansa virsi on virsi ”Amazing Grage”. Virren synnyllä on liittymäkohtia hänen kokemaansa myrskyyn ja siitä selviytymiseen [1]. Virttä pidetään yhtenä maailman laajimmin levinneenä virtenä [4] Sen ovat suomentaneet Anna-Maija Raittilan ja Anna-Mari Kaskinen, ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan lisävihossa numerolla 932, Oi ihmeellistä armoa.[5]. Siitä on olemassa useita erilaisia suomennoksia eri virsi- ja laulukirjoissa.

Newtonin virsiä suomenkielisissä virsikirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kirkon virsikirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 52 Tässä, Herra, odotamme (3. säk, Elias Hane Newtonin ”Saviour, visit thy plantation” (1779) muk. 1910, Suom. tuntem, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
  • 231 Oi ihmeellistä armoa (Suom. Anna-Maija Raittila 2000)

Siionin kannel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 220 Oi armon ihme tällaisen (Suom. Anna-Maija Raittila)
  • 280 On Jeesus nimi suloisin (Suom. 1881, uud. Lauri Thurén)

Hengellinen laulukirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 64 On Jeesus-nimi ihanin
  • 279 On armo suuri, ihmeinen

Cantemus[6][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 256 On Jeesus nimi ihanin (Suom. Olli Vuorinen 1881. Uud. Tytti Jäppinen ja komitea 1979)

Seurakunta laulaa[7][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 68 Taasen viikko vierähti
  • 125 Oi Herrani, sain armosi (Suom. Joel Niininen)
  • 179 On Jeesus-nimi ihanin (Suom. Tytti Jäppinen ja virsikirjakomitea 1979)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205–429., s. 76. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017.
  2. John Newton hymnary.org. Viitattu 27. 5. 2019.
  3. 42 On Jeesus nimi ihanin virsikirja.fi. Viitattu 27. 5. 2019.
  4. Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen (toim): Laulun matka virreksi. Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta., s. 108. Kirjapaja ISBN 978-952-288-679-4, 2017.
  5. 932 Oi ihmeellistä armoa virsikirja.fi. Viitattu 28.5.2019.
  6. Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
  7. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.