Anna-Maija Raittila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anna-Maija Raittila (vuodesta 1961 Nieminen; 23. heinäkuuta 1928 Joensuu25. elokuuta 2012 Helsinki) oli evankelisluterilaisen kirkon piirissä tunnettu kirjailija ja virsien sanoittaja.[1] Hän kirjoitti, suomensi ja toimitti yli 300 teosta.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raittilan vanhemmat olivat rakennusmestari Viljo Raittila (1890–1950) ja Kaisa o.s. Jokinen (1895–1955), puoliso vuodesta 1961 suomentaja Taisto Nieminen (1940–2000).

Koulutukseltaan Raittila oli teologian kandidaatti (1952). Hän toimi uskonnon ja psykologian opettajana, vuodesta 1967 vapaana kirjailijana ja suomentajana sekä vuodesta 1982 retriittien ohjaajana ja kouluttajana.

Päätyönsä Raittila teki vapaana kirjailijana – runoilijana – ja hänet tunnettin erityisesti virsistä. Hän oli mukana myös vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa. Hän työskenteli vuosina 1973–1984 virsikirjakomiteassa.[2] Nykyisessä virsikirjassa on 22 hänen kirjoittamaansa virttä sekä 65 hänen kääntämäänsä ja 45 hänen uudistamaansa virttä.

Hän oli jäsenenä Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöryhmässä vuosina 1994–2001 ja siinä on 181 hänen kirjoittamaansa, kääntämäänsä tai muokkaamansa virttä.[3]. Hän oli myös mukana tekemässä Ruotsin kirkon edellistä suomenkielistä virsikirjaa, joka joka ilmestyi 1972 (Ruotsin virsikirja Kuninkaan käskystä toimitettu 1972).[4]

Hän sai Suomen evankelisluterilaisen kirkon Mikael Agricolan ristin vuonna 2007[2], kun merkki myönnettiin ensi kertaa. Tämän lisäksi hänelle myönnettiin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtorin (honoris causa) arvo vuonna 1980 ja valtion kääntäjäpalkinto 1971.[2] Raittila sai vuonna 2003 Vuoden kristillinen kirja -palkinnon teoksestaan Vehnänjyvän päiväkirja 1963–1989.

Raittilan juuret olivat vanhoillislestadiolaisuudessa, mutta hän erosi siitä 1960-luvun kiistojen yhteydessä elämänsanalaisuuden haarautuessa erilleen. Hän palasi 2000-luvulla takaisin entiseen uskonyhteisöönsä.[5]

Raittilalla oli keskeinen rooli ekumeenisen Taizé-liikkeen ajatusten levittämisessä Suomeen 1970-luvulta lähtien. Hän toimi Sinapinsiemen-yhdistyksessä ja oli perustamassa Omenapuukylää Halikon Vartsalaan 1979. Morbackan yhteisö oli Omenapuukylän toiminnan jatkaja. Hän on kääntänyt lukuisia Taizé-liikkeen vaikutuksesta syntyneitä hymnejä ja lauluja (ns. Taizé-hymnejä)

Raittila asui vuodesta 1984 vuoteen 2008 Kaarinassa Morbackan hiljaisuuden yhteisössä, josta muutti helsinkiläiseen palvelutaloon asumaan 2008.[6]

Mari Teinilä on kirjoittanut elämäkerran Anna-Maija Raittila: Luottamuksen pyhiinvaeltaja (Kirjapaja 2001).

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruiskukkaehtoo, 1947
  • Päivänvarjopuu, 1955
  • Aurinko on jäljellä, 1957
  • Lähteet, 1961
  • Sateenkaari, 1968
  • Sinitiaisen tanssi, 1969
  • Viisi leipää ja kaksi kalaa, 1970
  • Keskipäivän pilvi, 1972
  • Anna meidät kaikki toisillemme, 1974
  • Isät kulkivat pilven alla, 1975
  • Etsikää hänen kasvojansa, 1975
  • Valitut runot 1947–1974, 1978
  • Omenapuukylän päiväkirja, 1983
  • Unelmasta se alkaa, 1984
  • Lehtimajanjuhla, 1987

  • Pyhiinvaeltajan päiväkirja, 1988
  • Franciscus astui ovestani, 1988
  • Suru on tie, 1989
  • Valvo meissä, satakieli, 1990
  • Kotipiha kulkee mukana, 1990
  • Aukkoina muurissa, 1992
  • Hiljaisuuden kirja, 1993
  • Ristin tien äärellä, 1995
  • Kuuntelen kanssasi, Maria, 1995
  • Paratiisini puut: Runoja, 1999
  • Tie on jo täyttymys, 2001
  • Minun rukouskirjani, 2001
  • Vehnänjyvän päiväkirja 1963–1989, 2002
  • Uudenkuun päiväkirja 1990–2000, 2004

Virret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterialisen kirkon virsikirjassa

  • 52 Maria, Herran äiti
  • 55:3 Jäi taakse vuori kirkastuksen 3: Vaan sillä tiellä
  • 94 Nyt kansat kaikki laulakaamme
  • 104 Pilvimuurista valo välähtää
  • 138 Herra valtaistuimeltaan
  • 140 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät
  • 219 Kasteen kirkas vesi on
  • 236 Kätesi laske, Herramme
  • 323:5 Nyt kiitä, sielu, Herraa, 5: Isälle kiitos soikoon
  • 442 Herran ristin kantajiksi
  • 428 Kiitos suuren Kuninkaan
  • 463 Kanssa luomakuntansa
  • 494:4 Luoja enkeleineen, 4; Taivaan Isä tuntee
  • 498 Nyt kulkee halki korpimaan
  • 510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten
  • 516:10 Kuulkaa, keitä Mestari, 10: Kaikki köyhät
  • 523 Loit, Herra, minut maailmaasi
  • 525 Suurempi kuin sydämeni
  • 527 Kun askeleeni hidastuu
  • 529 Vieläkin Herra tuhlaa
  • 565:3 Nyt melu tyyntyy, 3; Ja valvo itse
  • 595 Lähdimme liikkeelle isien maasta

Suomenruotsalaisessa virsikirjassa

  • 57 Maria, Herrens moder (ruots. Ole Torvalds)
  • 434 På denna jord, vår Herres verk (ruots. Ole Torvalds)
  • 500 När mina steg blir dröjande (ruots. Alvar Kurtén)
  • 528: 3 Nu sjunker bullret, 3: Och vaka, Kristus ( ruots Ull-Britt Gustafsson-Pensar)

Ruotsin kirkon virsikirjassa

  • 717 Maria, Herran äiti /Maria, Herrens moder
  • 724:3 Nyt melu tyyntyy , 3; Ja valvo itse / Nu sjunker bullret, 3: Och vaka, Kristus
  • 740 Kun askeleeni hidastuu /När mina steg blir dröjande

Cantemus, Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja[7]

  • 217 Autuaita kaikki

Seurakunta laulaa (Suomen adventtikirkon laulukirja) [8]

  • 164 Pilvimuurista valo välähtää
  • 323 Suurempi kuin sydämeni
  • 367 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten

Hengellinen laulukirja

  • 305 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten
  • 561 Pilvimuurista valo välähtää

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anna-Maija Raittila on kuollut. Helsingin Sanomat.
  2. a b c d Kirjailija Anna-Maija Raittila on kuollut. Turun Sanomat.
  3. Ruotsin kirkon virsikirja, s. 1893. Verbum förlag AB, 2003.
  4. Ruotsin kirkon virsikirja. Seurakuntatyön toimikunnan vuonna 1993 asettaman työryhmän ehdotus, perustelut., s. 8. Ruotsin kirkko ja Verbum förlag AB, ISBN 91.526-4497-9, 2001.
  5. Palola, Ari-Pekka: Evankeliumin työ laajenee. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen historia 2, s. 185. Oulu: Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011. ISBN 978-951-843-185-8.
  6. Raittila, Kaisa: Hiljaisuudenyhteisö jatkaa Morbackassa kesään 2009. Kirkko & Kaupunki. 1.4.2008. Viitattu 16.8.2012.
  7. Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus, 2012.
  8. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaskinen, Anna-Mari (toim.): Morbacka, Anna-Maija Raittilan koti. Valokuvat Seppo J. J. Sirkka. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-093-0.
  • Mäkitalo, Leena: Rajan ylityksiä: Anna-Maija Raittilan runouden kristillisyydestä. Diss. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2016. ISBN 978-951-51-2261-2. Teoksen verkkoversio.
  • Teinilä, Mari: Anna-Maija Raittila: Luottamuksen pyhiinvaeltaja. Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-706-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]