Jakob Arrhenius

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jacob (Jakob) Arrhenius (31. lokakuuta 1642 Linköping13. huhtikuuta 1725, Hembringen kartano), ruotsalainen historian professori, Uppsalan yliopiston rehtori, virsirunoilija.

Arrhenius oli linköpingiläisen kauppiaan poika, ja hän opiskeli Uppsalan yliopistossa. Hänestä tuli yliopiston sihteeri ja rahastonhoitaja 1679 sekä historian professori 1687. Hän erosi virastaan 1716. Työssään hän oli tunnollinen ja hoiti yliopiston taloutta hyvin ja hän hoiti kuntoon yliopiston arkiston ja talouden.[1]

Arrhenius tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. Hän julkaisi 1689 ja 1691 kokoelmat ”Psalmeprofwer” ja muutamia hänen virsiään otettiin vuoden 1696 virsikirjaan, ns. karoliiniseen virsikirjaan. Monet hänen kirjoittamansa virret ovat Psalmien kirjan psalmien parafraasena, jotka hän itse on kertonut syntyneen sodan aikana, joka oli Ruotsin ja Tanskan välinen sota 1675-79.[2] Virsirunoilijana hänen runoissaan on pietismin ja Kristus-mystiikan vaikutteita.[3] Hän on myös kääntänyt saksalaisia virsiä, ja saksalainen pappi, pietismin edelläkävijä Johan Arndt on vaikuttanut hänen tuotantoonsa.[1]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on kuusi Arrheniuksen kirjoittamaan virttä, tosin yhdessä hänen kääntämässään virressä kaksi säkeistöä, sekä viisi virttä, jotka hän on kääntänyt ruotsiksi. Ruotsin kirkon virsikirjassa on kolme hänen kirjoittamaansa ja kolme hänen kääntämäänsä virttä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa on kaksi hänen kirjoittamaansa ja neljä hänen kääntämäänsä virttä.

Arrheniuksen kirjoittamat virret Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa:

  • 273 Jeesus, parhain ystäväni (Suom. virsikirjaan 1701)
  • 281 Lienenkö outo ainoa maan päällä (Säk. 1–6 saksalainen 1675. Ruots. ja säk. 7–8 Jacob Arrhenius 1694. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1880, 1937, Anna-Maija Raittila 1984)
  • 331 Ylistän Herran nimeä (Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1984)
  • 333 Kiitä Herraa, sieluni (Suom. Bengt Jakob Ignatius 1824. Uud. virsikirjaan 1886)
  • 381 Herrassa on valo, autuus (Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872, Anna-Maija Raittila 1984)
  • 383 Nyt ylös vuoriin tiellä (Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1984)

Arrheniuksen kirjoittamat virret Ruotsin kirkon virsikirjassa

  • 43 Jeesus, parhain ystäväni Room. 8: 31-39 pohjalta 1691, Suom. v: n 1701 virsikirjaan, uud. Niilo Rauhala 1984)
  • 238 Nyt vuorten huippuun tiellä ( Ps. 121 pohjalta 1694, Suom. v: n 1701 virsikirjaan, uud. Pekka Kivekäs 1984, 2001)
  • 328 Kiitä Herraa, sieluni (Ps. 146 pohjalta 1694, Suom. Bengt J. Ignatius 1824, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 31. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld 2017: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205-429., s. 98. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017.
  3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 142. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014.