Wilhelmi Malmivaara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wilhelmi Malmivaara
Wilhelmi Malmivaara.jpg
Syntynyt 13. helmikuuta 1854
Lapua
Kuollut 12. tammikuuta 1922 (67 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Puoliso Karin Rajander
Lapset muun muassa Arvi Malmivaara ja Väinö Malmivaara.

Wilhelm "Wilhelmi" Malmivaara (vuoteen 1900 Malmberg, 13. helmikuuta 1854 Lapua12. tammikuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen rovasti. Hän oli körttiläisyyden johtohahmoja 1900-luvun alussa sekä Suomalaisen puolueen ja Kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1907–1914 ja 1917–1919 (Kokoomus 1918–1919). Pappissäädyn jäsen vuosien 1897, 1899, 1900 ja 1904–05 säätyvaltiopäivillä ja kirkolliskokouksen jäsen 1898, 1908, 1913 ja 1918.

Malmivaara oli herännäisjohtaja Niilo Kustaa Malmbergin ja Helena Jaakontytär Huhtalan poika. Hän toimi yhdessä Mauno Rosendalin ja Juho Malkamäen kanssa heränneiden johtohahmona ja Lapuan kirkkoherrana (1900–22). Sitä ennen Kiuruveden pitäjänapulaisena (1879–92) ja Paavolan kirkkoherrana (1892–1900). Hänen ja Juho Malkamäen työn tuloksena herätyksiä oli monilla Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla ja herätysliike sai sysäyksen uuteen nousukauteen.

Malmivaara oli myös virsirunoilija. Hän runoili muun muassa suomalaisen virsikirjan virren numero 631, Oi Herra, jos mä matkamies maan. Vuonna 1893 hän uudisti herännyttä kansaa yhdistävän veisuukirjan Siionin Virret. Achreniuksen Hengelliset laulut on hänen kielellisesti korjaamansa. Vuonna 1888 Malmivaara perusti Hengellisen Kuukauslehden.

Malmivaara omaksui ehdottoman raittiuden kannan ja kotiutti sen herännäisyyteen. Vuonna 1914 aloitti Lapuan Karhunmäellä toimintansa ensimmäinen heränneiden kansanopisto.

Malmivaara oli isänsä veroinen saarnaaja ja isällinen ja koskettava seurapuhuja. Hänen saarnojaan julkaistiin postuumisti kokoelmassa Viestejä vaivatuille (2 osaa, 1927–1933), joka on suomalaisen saarnakirjallisuuden parhaita tuotteita.

Malmivaaran puoliso oli Karin Rajander. Heidän poikiaan olivat muun muassa kirkkoherra Wilhelm Alarik Malmivaara, lääninrovasti, kansanedustaja Arvi Malmivaara ja Oulun piispa, kansanedustaja Väinö Malmivaara . Arvi ja Väinö toimivat Lapuan liikkeessä.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaita tie Joonaan kirjan valossa. Herättäjä, 1900.
  • Lasten kaswatus. Herättäjä, 1902.
  • Jumalan kieltäjä. Herättäjä, 1910.
  • Huutavia kiviä : juhlasaarna Isonkyrön kirkon 600-vuotisjuhlassa 10/8 1904. Herättäjä, 1912.
  • Puolivuosisataa heränneiden keskuudessa : muistelmia. Herättäjä, 1914.
  • Henkivakuutus Jumalan sanan valossa. Henkivakuutusyhtiö Salama, 1914.
  • Mistä tunnetaan Jumalan lapsi? Kustantaja tuntematon, 1922.
  • Salattu voima : seurapuheita. Herättäjä, 1930.
  • Kun Jeesus syntyy. Herättäjä, 1938.
  • Neuvoja neuvottomille. Herättäjä, 1938.
  • Kyynel ja kiitos : herättäjäjuhlissa pidettyjä saarnoja. Herättäjä, 1940.
  • Parannuksen vilpillisyydestä. Herättäjä, 1942.
  • Pietari papinkokelaana. Herättäjä, 1942.
  • Onko henkensä vakuuttaminen synti? Suomi-yhtiö, 1953.
  • Elämän ääni : kirjoitelmia vuosilta 1888-1921. Kirjapaja, 1954.
  • Herran koulussa. Herättäjä-yhdistys, 1979.
  • Herra puhuu nyt. Herättäjä-yhdistys, 1981.
  • Sanat kuin tutkaimet. Herättäjä-yhdistys, 1981.
  • Herra hoitaa. Herättäjä-yhdistys, 1982.
  • Herra vie perille. Herättäjä-yhdistys, 1983.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A. Oravala: Wilhelmi Malmivaara, Elämä ja elämäntyö (1929, 2. painos 1930)
  • O. Tiililä: Suomalainen kristillisyys Wilhelmi Malmivaaran edustamana (1944)
  • J. Sinnemäen ja V. Kuoppalan artikkelit (Kytösavut I ja II, 1945 ja 1946)
  • Ilkka Huhta: Wilhelmi Malmivaara, herännäisjohtaja (Suomen kansallisbiografia)

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.