Bengt Jakob Ignatius

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bengt Jakob Ignatius
Bengt Jakob Ignatius kuvattuna taulussa.
Bengt Jakob Ignatius kuvattuna taulussa.
Henkilötiedot
Syntynyt 16. tammikuuta 1761
Tuusula
Kuollut 6. marraskuuta 1827
Ulvila
Ammatti pappi ja virsirunoilija

Bengt Jakob Ignatius (16. tammikuuta 1761 Tuusula6. marraskuuta 1827 Ulvila) oli suomalainen pappi ja virsirunoilija. Hänen vanhempansa olivat Tuusulan vt. kirkkoherra Bengt (Benedictus) Ignatius nuorempi (1718–1764) ja Kristina Malm (k. 1800). Ignatiuksen isä kuoli pojan ollessa vasta 3-vuotias, jonka jälkeen leskiäiti muutti kahden poikansa kanssa isänsä, Vihdin kirkkoherran Jakob Malmin (1691–1772) luokse. Ignatiuksen eno, sittemmin Sahalahden kirkkoherra Anders Malm (1728–1793) huolehti Bengt Jakobin ja hänen veljensä kasvatuksesta ja kustansi osittain heidän opintonsa.[1]

Ignatius vihittiin papiksi 1780, jonka jälkeen hän toimi papin viroissa Sahalahdella, Henkirakuunarykmentissä ja Turun ruotsalaisessa seurakunnassa sekä kirkkoherrana Vihdissä, Halikossa ja Ulvilassa.[2]

Ignatius kuului yhdessä yhdessä Gustaf Ranckenin (1756–1831) ja Antti Achreniuksen (1745–1810) kanssa Lounais-Suomen herännäisyysliikkeen johtomiehiin.[1] Häntä on luonnehdittu "harvinaisen kaunopuheiseksi, voimakkaaksi ja lämpimäksi saarnaajaksi".[3]

Ignatiuksen arvellaan toimittaneen joko yksin tai yhteistoiminnassa Antti Achreniuksen kanssa[1] vuonna 1790 ilmestyneen pietistisen laulukirjan Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut. Kirjasta tuli erittäin suosittu ja siitä julkaistiin vuoteen 1806 mennessä seitsemän uutta painosta.[3] Ignatius toimi suomalaisen virsikirjakomitean jäsenenä ja julkaisi vuonna 1824 kokoelman Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä, jonka 230 virrestä hän on itse sanoittanut 43.[1] Nykyisessä, vuonna 1986 käyttöön otetussa virsikirjassa on mukana neljä Ignatiuksen sanoittamaa virttä.[4]

Ignatius avioitui kolmesti. Ensimmäisestä avioliitosta (1788) Sofia Barbro Ekestubben (1765–1808) kanssa syntyi viisi tytärtä ja kahdeksan poikaa, joista neljä seurasi isäänsä pappisuralle ja neljä toimi virkamiehinä. Toisen avioliittonsa hän solmi 1809 Hedvig Avellanin (1775–1814) kanssa. He saivat kolme tytärtä, mutta Hedvig kuoli synnytettyään helmikuussa 1814 kaksostytöt, jotka menehtyivät pian äitinsä jälkeen. Kolmannen avioliittonsa Ignatius solmi 1815 Lovisa Katarina Saurénin (1791–1848) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, joista vanhempi kuoli 1-vuotiaana.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Halullisten sjeluin hengelliset laulut : keskinäisexi ylösrakennuxexi uskosa ja christillisydesä näillä wijmeisillä lopun ajoilla. Turusa, prändätyt Frenckellin kirjan-prändisä 1790, toinen ylöspano 1791, kolmas ylöspano 1792, neljäs ylöspano 1795, viides ja kuudes ylöspano 1798, seitzemäs ylöspano 1806 (Ilmestynyt ilman tietoa tekijästä, tekijät Abraham Achrenius ja Bengt Jacob Ignatius)
  • Den rättfärdige Gudens hämde-domar : öfver et syndigt folk, förestälde i anledning af evang. på 25 söndagen efter Trinitatis uti en wecko-predikan i Åbo dom-kyrka år 1789, och på begäran til trycket lämnad af Bengt Jacob Ignatius. Åbo, tryckt i Frenckellska boktryckeriet 1790
  • Swea folks klagan och tröst, : wid en allmän olycka, en smärtande förlust, konung Gustaf den III:s död, förestälde i aftonsångs-predikan på Swea rikes allmänna klago-dag den 6 junii 1792. I Åbo dom-kyrka af Bengt Jacob Ignatius. Åbo, tryckt i magister Johan Christofer Frenckells boktryckerie 1792
  • Theses miscellaneae, : quas auctoritate et consensu ... doctoris, episcopi, pro-cancellarii et commendatoris de Stella Polari nec non summe venerandi consistorii ecclesiastici Abonsis, pro venia examen subeundi pastorale obtinenda, bonorum censurae modeste submittit Bened. Jacobus Ignatius, archidiaconus ad eccl. cath. Svec. In auditorio majori die XI. Octobris a. MDCCXCIII. Horis ante meridiem solitis. Aboae, typis Frenckellianis 1793
  • Sanna och falska christnas kännetekn, eller en lefwande och död christendom, til deras olika art och beskaffenhet, enligt Guds heliga ord förestälde af kyrkoherden mag. Bengt Jacob Ignatius, såsom swar på bruks-patron Nils Södergrens pris-fråga. Fahlun, tryckt hos Pehr Ol. Axmar 1797
  • Jälki-muisto, sille eläisänsä korkiasti wapasukuiselle friherrinnalle ja generalinnalle Maria Catharina Armfelt, hänen hautaamisensa ohesa Halikon kirkosa sinä 11 päiwänä helme-kuusa 1803. B. J. Ignatiuxelda. Turusa, prändätty Frenckellin kirjan prändisä wuonna 1803
  • Kristillinen saarna : Anders Achreniuxen hautaamisen ohesa, sinä 27 päivänä syys-kuusa 1810 Nousiaisten kirkosa. Frenckell, Turku 1811
  • Uusia suomalaisia kirkko-virsiä. Frenckell, Turku 1824

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e toim. Liisa Poppius: Ignatius-suku. Kansalliskirjaston sivu kirjasta. Helsinki: A. Ignatius, 1942. Teoksen verkkoversio (viitattu 02.02.2018).
  2. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Ylioppilasmatrikkeli. Viitattu 02.02.2018.
  3. a b Forsius, Arno: Bengt Jakob Ignatius (1761–1827) – pietistipappi kirkkoherrana, kirjailijana ja virsirunoilijana saunalahti.fi. Viitattu 02.02.2018.
  4. Ignatius Bengt Jakob: virret evl.fi. Viitattu 02.02.2018.