Antti Achrenius

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anders (Antti) Achrenius (5. huhtikuuta 1745 Turku23. heinäkuuta 1810 Nousiainen) oli suomalainen pappi ja pietistijohtaja.[1]

Andrers Achrenius oli rukoilevaisuuden hengellisen isän, Nousiaisten kirkkoherrana toimineen Abraham Achreniuksen poika. Anders Achrenius opiskeli Turun akatemiassa vuodesta 1758 valmistuen filosofian maisteriksi 24.7.1766. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18.2.1769 ja toimi sen jälkeen isänsä Nousiaisen kirkkoherran apulaisena. Vuonna 1778 Achreniuksesta tuli Nousiaisten kirkkoherra ja vuosina 1793–1806 hän oli lääninrovastina[2]. Kirkkoherraksi kuningas nimitti Achreniuksen ilman virkaehdotusta seurakunnan vahvan kannatuksen ansiosta. Achrenius piti Nousiaisten pappilassa pyhäpäivisin seuroja, jotka olivat erittäin suosittuja. Niissä on arvioitu kesäisin käyneen jopa 400 henkeä. Achreniuksen uskonkäsitystä on pidetty varsin evankelisena.[1]

Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Achreniusta on pidetty aiemmin merkittävänä virsirunoilijana, mutta nykyisin asiasta ei olla enää varmoja. Vuonna 1790 ilmestyi 26 virttä sisältänyt virsikokoelma Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut, jonka virsista 12 kuuluu nykyiseen virsikirjaan. Aiemmin on oletettu, että Anders (Antti) Achrenius olisi kirjoittanut tai suomentanut kaikki kokoelman virret.[3] Onni Kurvisen tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kokoelman toimitti ja julkaisi Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen, myöhemmin Ulvilan kirkkoherrana toiminut Bengt Jakob Ignatius. Virret ovat useiden henkilöiden kirjoittamia tai ruotsista kääntämiä. Ignatius ja Achrenius olivat kuitenkin samanhenkisiä heränneitä ja hyviä ystäviä, joten Achrenius on mahdollisesti osallistunut toimintaan.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Achreniuksen puoliso vuodesta 1776 oli kuninkaallisen sihteerin Abraham Sahlstedtin tytär Kristina Katarina. He saivat kymmenen lasta. Heistä Anders Johan Achrenius (1778–1819) toimi Naantalin pormestarina. Poika Otto Jonathan Achrenius (1782–1849) tuli ylioppilaaksi, mutta sairastui mielisairauteen[4]. Tytär Kristina Katarina (1786–1856) meni naimisiin vänrikki Gustaf Reinhold Finckenbergin kanssa. Finckenberg oli vuokralla Lemun Nyynäisten tilalla vuosina 1801–1823[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pentti Virrankoski: Achrenius, Anders (1745–1810) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.7.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.12.2015.
  2. Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Achrenius Verkkojulkaisu 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.12.2015.
  3. Tauno Wäinölä: 310 Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on evl.fi: EVL. Viitattu 29.12.2015.
  4. Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Johathan Achrenius Verkkojulkaisu 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.12.2015.
  5. Yrjö Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Reinhold Finckenberg Verkkojulkaisu 2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.12.2015.