Lemu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo nykyisin Maskuun kuuluvasta Lemusta. Kaarinan Lemusta, katso Yli-Lemu, Ala-Lemu ja Lemun taistelu.
Lemu
Lemo
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Masku
Lemun vaakuna.svg Lemu.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°34′10″N, 021°58′05″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1869
Liitetty 2009
– liitoskunnat Masku
Askainen
Lemu
– syntynyt kunta Masku
Pinta-ala 55,81 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 47,62 km²
– sisävesi 0,23 km²
– meri 7,96 km²
Väkiluku 1 819  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 38,2 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 25,1 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 10,8 %

Lemu (ruots. Lemo) on Suomen entinen kunta ja keskiajalla perustettu vanha kirkkopitäjä. Nykyään se on Maskua Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuului aiemmin Länsi-Suomen lääniin. Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät Maskuun vuoden 2009 alusta. Muodostetun uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin Askaisten entinen vaakuna.

Lemun naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Askainen, Masku, Mietoinen ja Nousiainen.

Lemun kunta oli perustettu vuonna 1869. Historiallisesti Lemun on päätelty olleen osa Nousiaisten muinaispitäjää, josta se erkani kuitenkin jo keskiajalla omaksi hallinto- ja kirkkopitäjäkseen. Kunnan väestöstä suurin osa asuu keskustaajaman alueella. Maatalousvaltaisilla haja-asutusalueilla vanha kylärakenne on säilynyt hyvin uudisrakentamisen keskittyessä pääasiassa keskustaan kaavoitetuille asuntoalueille.

Suuri osa kunnan pinta-alasta on eri kokoisten metsäsaarekkeiden pirstomaa peltomaata, erityisesti merta ympäröivät maankohoamisrannikot on otettu tehokkaaseen viljelyskäyttöön. Kunnan etelärajalla virtaa Halkkoaukon merenlahteen laskeva Hirvijoki, jonka suurimmat sivuhaarat ovat Vähäjoki ja Kuuvanjoki. Lemun pohjoisosassa sijaitseva pieni, osittain umpeenkasvanut Mannerjärvi on kunnan ainoa järvi. Lemun merialueella sijaitsee myös useita pieniä saaria, joista monet ovat matala- ja ruovikkorantaisia. Maankohoamisen vuoksi useimmat niistä ovat tosin kasvamassa kiinni sekä mantereeseen että toisiinsa.[4]

Kunnan nimen alkuperästä ei ole olemassa varmaa tietoa. Useimmin mainitun selityksen mukaan Lemun nimi olisi johdettu Lemunlahdesta, jonka rannalla kunta sijaitsee. Teorian mukaan lahden nimi olisi alun perin ollut Lemulahti, joka varsinkin paikallisessa murteessa olisi tarkoittanut matalaa, maatuvaa ja liejurantaista lahtea sekä erityisesti sen tyypillistä hajua eli lemua. Myöhemmin lahden nimestä olisi sitten lyhentymänä muodostunut nimi koko pitäjälle.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemun alue on noussut meren pinnan yläpuolelle maankohoamisen seurauksena vasta varsin myöhään. Vielä kivikauden loppupuolella, noin vuonna 1300 eaa., on koko pitäjän alue ollut saaristoa. Lemun kunnan alueella on kuitenkin ollut asutusta jo kivikaudella. Muinaisjäännösinventoinneissa on löydetty eri aikakausien esineistön lisäksi muun muassa kolme kivikauden asuinpaikkaa sekä rautakautinen ruumiskalmisto Miiaisten kylässä ja rautakautinen Kuuvanvuoren muinaislinna. Inventoinneissa kirjattuja historiallisen ajan jäänteitä ovat puolestaan useat vallimaiset ja muurimaiset rakennelmat sekä kolme kalliokirjoitusta.[6]

Lemun harmaakivikirkko on peräisin keskiajalta.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Lemusta pitäjänä on keskiajalta, vuodelta 1380, jolloin Lemun mainitaan kuuluvan Nousiaisten Pyhän Maarian seurakuntaan. Näihin aikoihin olivat useimmat Lemun kylistä myös jo muodostuneet, vanhimmat kylistä on ajoitettu jopa 1200-luvulle. Lemun seurakunnan oletetaan itsenäistyneen Nousiaisista jo ennen vuotta 1404 omaksi hallinto- ja kirkkopitäjäkseen. Myös Askainen oli pitkään Lemun pitäjän osa. Askaisten kappeliseurakunta mainitaan osana Lemua ensimmäistä kertaa v. 1592, mutta luultavasti kappeliseurakunta on tätäkin vanhempi.

Keskiajalla tapahtunutta asutuksen määrän voimakasta kasvua seurasi pitkä väestön vähenemisen kausi. Raskas verotus, sodat Venäjää vastaan ja katovuodet laskivat syntyvyyttä ja lisäsivät kuolleisuutta. Samoin useat pitäjän tiloista muuttuivat veronmaksukyvyttömiksi ja autioituivat. Isovihan alkaessa 1700-luvun alussa tiloja oli jäljellä enää noin 50, kun niitä jo 1540-luvulla oli ollut yli seitsemänkymmentä.

Virallisesti Lemun kunta on perustettu vuonna 1869. Lemun ja Askaisten seurakunnat toimivat itsenäisinä vuosien 1910 ja 1959 välillä, mutta ne yhdistettiin uudelleen vuonna 1960 Lemu-Askaisten seurakunnaksi.[7][8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[9]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoikkoa Kuurnanpään rannassa, jossa sijaitsee myös kunnan uimaranta. Järviruoko on kunnan nimikkokasvi.

Lemun tärkein luonnonnähtävyys on Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[10][11] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[12]

Näkymä etelään Halkkoaukon laidalla sijaitsevalta Aitsaarelta. Saaren rannat kuuluvat Oukkulanlahden lintuvesialueeseen.

Keskustan läheisyydessä kulkee myös Kolkanpolun jalan ja pyörällä kuljettava noin 20 kilometrin pituinen retkeilyreitti, jonka varrella on kaksi laavua ja kaksi näköalapaikkaa. Polulta on yhteys Mietoisten alueen retkeilyreitille. Reitti ei kuitenkaan kierrä suojelualueiden kautta, vaan se kulkee pääosin talousmetsissä ja pienillä paikallisteillä.[10]

Kulttuurinähtävyyksistä tärkeimmät ovat keskiaikainen 1450-luvulla rakennettu Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä. Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[10][13]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.

Palvelut ja elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemussa on suhteellisen vähän palveluita. Kunnan keskustassa sijaitsee muun muassa Sale-ryhmään kuuluva päivittäistavarakauppa, Nousiaisten osuuspankin konttori, kirjasto ja parturi. Kunnan Hirvijoen puoleisen rajan tuntumassa, Kustavintien varrella sijaitsee grillikioski Lemun portti. Järäisten rakenteilla olevan uuden yritysalueen reunalla toimivan Naantalin kalatuotteen tiloissa toimi aiemmin asiamiesposti, joka lopetettiin toukokuussa 2009.

Vaikka maatalous onkin kunnassa tärkeä tuotannonala, on Lemun elinkeinorakenne palveluvaltainen. Vuonna 2004 sijaitsi 60,9 % kunnan työpaikoista palvelualalla. Jalostuksen osuus työpaikoista oli 25,8 % ja alkutuotannon 11,9 %. Muiden alojen osuus oli 1,4 %.[14] Kunnan suurin yksityinen työllistäjä on Kustavintien varrella sijaitseva Saarset Oy:n kuormalavoja ja muita pakkausmateriaaleja valmistava tehdas. Kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on 45 prosenttia.[15]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemussa toimii urheiluseura Lemun Visa. Urheiluseuran aktiivisinta toimintaa on edustaa tällä hetkellä naisten lentopallojoukkue LeVi, sekä juniorijalkapallojoukkue Lemun Visa FC. Lemun Visa FC:n kotikenttänä toimii Lemun urheilukenttä. Toimintansa Visa FC aloitti vuonna 1934 .

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Pursimo, s. 7-8
  5. Pentti Virrankoski: Lemun pitäjän ja Lemun kivikirkon synty - Esitelmä Lemun pitäjän 600-vuotisjuhlassa, s. 22. Lemun kotiseutuyhdistys, 16.11.1980.
  6. Pursimo, s. 6, 9
  7. Antti Nuortimo: Kuntien ja seurakunnan historiaa (Sivun arkistoitu versio Archive.org -palvelussa) Lemu-Askaisten seurakunta. Viitattu 12.4.2007.
  8. Pursimo, s. 10-12
  9. Pursimo, s. 3, 11
  10. a b c Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu Viitattu 11.4.2007.
  11. Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
  12. Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
  13. Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö Viitattu 12.4.2007.
  14. Kunnat.net: Aluetietopankki: Yleistilastot - Lemu 2006. Kuntaliitto. Viitattu 16.4.2007.
  15. Lemun kunta: Tilastotietoja Lemun kunnasta Viitattu 15.11.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lemu.