Monnoinen
Monnoinen (ruots. Monnois, Månnäs) on kartano ja kylä Varsinais-Suomessa Lemussa nykyisen Maskun kunnan alueella. Kartanon lisäksi kylässä sijaitsee myös merkittävä osa Oukkulanlahden lintuvesialueesta.
Monnoisten kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartano mainitaan jo 1300-luvun kirjoituksissa. Ensimmäinen asiakirjallinen lähde esiintyy vanhoissa asiakirjoissa vuodelta 1387, jolloin leskivaimo Thona on luovuttanut tilan Nousiaisten kirkonkellojen maksuksi, pelastaakseen hukkuneen poikansa sielun.[1]
Kartanon oletetaan ehkä olleen myös katolisen kirkon ensimmäisten pyhäinjäännösten maihintulopaikka. Tilalla on kronikan mukaan asunut katolisen kirkon aikana myös kirkon oma sotaväki, kempit.
Tila mainitaan usein keskiajalla, jolloin se oli milloin Turun piispojen, mm. Turun tuomiokirkon piispan, Maunu II Tavastin hallinnassa, Turun tuomiokirkolla Naantalin Birgittalaisluostarilla, tai yksityisillä. Naantalin luostarin omistuksessa tila oli vuoteen 1477 saakka. Kirkolle lahjoitettu tila peruutettiin valtiolle 1500-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen Monnoisista tuli Kustaa Vaasan karjakartano[1]
Juhana Herttuan aikaan kartano oli Lemun, Maskun ja Raision pitäjän voutikunnan keskuksena ja voudin asuinpaikkana[2] Monnoinen lahjoitettiin vuonna 1565 pois kruunulta. Samalla Monnoinen menetti monet sen omistuksessa aiemmin olleet Lemunlahden saaret. Säterivapautta tila nautti vuodesta 1569. Suuren reduktion tila jälleen peruutettiin ja siitä perustettiin ratsuvelvollinen säteri. Rusthollin apuverotiloina olivat Nakkuan yksinäistila Vehmaalta ja Inkerannan Pietilä Taivassalosta. Tila ostettiin perinnöksi vuonna 1775. Monnoinen on ollut Bielke-, Leijonhufvud-, Oxenstierna-, Rehbinder-, Schauman-, Willebrand-, Ross- ja Hästesko-suvuilla, kunnes se 1800-luvun puolivälissä siirtyi talonpoikaiseen omistukseen.[1]
Tilan omistus siirtyi vuonna 1565 Hosgenskildin suvulle ja vuonna 1610 Abraham Lejonhufvudille. Se liitettiin 1618 Axel Oxenstiernan vapaaherrakuntaan, jonka jälkeen tila siirtyi Oxenstiernan pojalle Erik Oxenstiernalle. Kartano toimi myös Ruotsin kruunun mallitilana. Kaarle XI:n reduktion jälkeen Monnoinen muutettiin ratsuvelvolliseksi säteriksi ja sen omistivat aluksi Rehbinder- ja sittemmin Schauman-suku, myöhemmin professori Isak Ross ja hänen jälkeensä hänen vävynsä everstiluutnantti Bernt Fredrik Hästesko af Målagård. Omistus siirtyi tämän jälkeen talonpoikaisrusthollareiden käsiin.
Tilan päärakennus on keskiajalla muurattu harmaasta kivestä ja on punatiilellä korotettu kaksikerroksiseksi 1700-luvun alkupuolella. Rakennus on sittemmin rapattu vuoden 1917 paikkeilla.
Monnoisten kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monnoisten kylä sijaitsee kartanon ympärillä, Oukkulanlahden rannalla. Kylä on pääosin maatalousvaltainen. Alavat ranta-alueet on raivattu pelloiksi, joiden keskellä sijaitsee useita metsäisiä mäkiä. Kylän metsissä ja rannoilla on komeita, jääkauden muovaamia silokallioalueita. Pääosin kylän rannat ovat kuitenkin matalia ja mutapohjaisia ruovikkorantoja.
Kylän ja koko Lemun tärkein luonnonnähtävyys on Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life-ohjelmaan kuuluva Natura-alue, joka sijaitsee osin myös Askaisten ja Maskun alueella. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Monnoisissa sijaitsevaan Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku. Polun alkupää on aivan kartanon tuntumassa.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 7–17, 47, 91–93. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.
- ↑ Kansallisarkisto, Jyväskylän maakunta-arkisto, Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä, Räkenskapsbok för Monnois gårds fögderi, Mikrofilmi ES:547
- ↑ Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu lemu.fi. Arkistoitu 7.2.2007. Viitattu 11.4.2007.
- ↑ Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti kolkankavijat.fi. 10.4.2007. Arkistoitu 25.4.2007. Viitattu 12.4.2007.