Axel Oxenstierna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Axel Oxenstierna muotokuva vuodelta 1635. Maalari Michiel Janszoon van Miereveld

Axel Oxenstierna Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (16. kesäkuuta 158328. elokuuta 1654) oli valtakunnankansleri Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä.

Axel Oxenstierna kuului merkittävään ja vanhaan ylhäisaatelissukuun. Hän oli 28-vuotias valtaneuvos, kun Kustaa II Aadolf nousi 17-vuotiaana valtaistuimelle. Kustaa II Aadolf nimitti Oxenstiernan valtakunnankansleriksi. He olivat läheisiä ystäviä ja yhteistyökumppaneita ja tekivät yhdessä useita tärkeitä uudistuksia, jotka nostivat Ruotsin suurvallaksi. Oxenstierna oli luonteeltaan kuningasta tasapainottava, harkitseva ja jarruttava, kun kuningas itse oli kiihkeä. Niinpä Oxenstierna oli haluton hyökkäyssotiin, joita kuningas usein suunnitteli. Oxenstierna korosti valtiopäivien merkitystä kuninkaanvallan rinnalla. Siitä huolimatta hän oli monarkisti, joka kannatti vahvaa kuningasvaltaa[1].

Kustaa II Aadolfin kuoltua taistelussa vuonna 1632 otti Oxenstierna kolmikymmenvuotisen sodan johdon itselleen. Muutenkin Oxenstierna oli kuningatar Kristiinan kauden alkupuolella käytännössä Ruotsin hallitsija. Vuonna 1634 Oxenstierna ajoi läpi hallitusmuotouudistuksen, joka määritteli käytännössä hänet itsensä holhoojahallitsijaksi Kristiinan alaikäisyyden ajalle ja jonka vaikutus oli hallintoa modernisoiva.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Oxenstierna kykeni selvittämään vaikeat ongelmat, joita olivat Ruotsin heikko taloudellinen tilanne, lisääntyneet vaikeudet säilyttää liittolaisuus saksalaisten protestanttien kanssa, Ranskan sekaantuminen sotaan ja ristiriidat oman sodanjohdon kanssa. Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha sinetöi Ruotsin suurvalta-aseman.

Kuningatar Kristiinan ja Oxenstiernan välit olivat alkaneet heiketä kuningattaren epäiltyä Oxenstiernan käyttävän hyväkseen hänen ikäänsä ja sukupuoltaan. Tultuaan täysi-ikäiseksi 1644 Kristiina aloitti Oxenstiernaa vastaan suunnatut operaatiot.[2] Oxenstierna ei monarkistina voinut asettua Kristiinaa vastaan, eikä hänen valtansa enää noussut aiempiin mittoihin, vaikka avoin konflikti kuningattaren kanssa saatiinkin soviteltua.

Lentäväksi lauseeksi ovat muodostuneet Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Alun perin lainaus kuuluu latinaksi: “An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.[3] Tällä hän halusi rohkaista poikaansa, joka edusti Ruotsia kolmikymmenvuotisen sodan päättäneissä rauhanneuvotteluissa ja epäili omia kykyjään kokeneiden valtiomiesten ja diplomaattien seurassa. Jälkipolvi kuitenkin on kuullut lausahduksessa vanhan valtioviisaan pettyneen huokauksen.

Oxenstierna sai 1621 Kustaa II Adolfilta kruununläänityksenä Lounais-Suomessa sijaitsevan Kemiönsaaren. Samalla kuningas myönsi oikeuden perustaa alueelle kaupungin. Kaupunkia ei kuitenkaan koskaan perustettu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lappalainen, Mirkka: Pohjolan leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632, s. 43–44, 106–109, 189–190. Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-242-3.
  2. Kuningatar Kristina (ote). Koti ja yhteiskunta, 15.12.1902, nro 12, s. 89-91. Kansalliskirjasto Viitattu 14.07.2014.
  3. Muistelmia ja mietteitä. Kaiku, 10.10.1891, nro 115, s. 1-2. Kansalliskirjasto Viitattu 14.7.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wetterberg, Gunnar: Kanslern. Axel Oxenstierna i sin tid, Atlantis 2002 ISBN 91-7486-602-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Axel Oxenstierna.

Karonen, Petri: Oxenstierna, Axel (1583–1654) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.8.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.