Hoijan kreivi Juhana

Johan, Hoyan ja Bruchhausenin kreivi (saks. Johann von Hoya und Bruchhausen) ; (k. 11. kesäkuuta 1535 Øksnebjerg, Søby, lähellä Assenia, Fynin saari, Tanska) oli saksalaissyntyinen, Suomessa vaikuttanut valtaneuvos ja Viipurin linnanpäällikkö.

Hänen vanhempansa olivat kreivi Jost I von Hoya ja kreivitär Ermgard von Lippe.

Lyypekin vapaakaupunki lähetti vuoden 1523 alussa hänen johtamansa sotajoukon Tanskaan herttua Fredrikin luokse, jossa hän oli vielä tammikuun 24. päivänä. Tällöin Frederik oli noussut Tanskan kuninkaaksi. Johan oli kuitenkin Ruotsin palveluksessa viimeistään saman vuoden elokuun 24. päivänä. Hänestä tuli valtaneuvos 24. lokakuuta 1523. Stegeborgin linna ja lääni Söderköpingissä Itä-Göötanmaalla olivat hänen läänitysalueena vuosina 1524–1525. Hän oli Viipurin ja Savonlinnan läänin käskynhaltija 1525 – 3. kesäkuuta 1534. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa riitautui Hoyan kanssa 1529. Sen seurauksena oli, että kreivi Hoya joutui pakenemaan Saksaan kesäkuussa 1534. Mecklenburgin herttua Albrektin ”käskynhaltijana” hän oli Tanskassa 8. joulukuuta 1534.

Avioliitto ja jälkeläiset

Johan kihlautui lokakuussa 1524 ja avioitui tammikuussa 1525 Kustaa Vaasan sisaren Margareta Eriksdotter Vaasan kanssa, joka oli Tukholman verilöylyssä vuonna 1520 mestatun ritari Joakim Brahen leski. Hänen poikapuolensa oli Per Brahe vanhempi. Heille syntyivät lapset Jost (s. 1525– eli vielä 1544) ja Johann.

Johann von Hoya (1530−1574) siirtyi katolisen kirkon palvelukseen Danske genealogier -julkaisun tietojen mukaan enopuolensa kuningas Kustaa I Vaasan ja oman kihlattunsa Katarina Gustavsdotter Stenbockin avioliiton seurauksena. Hänestä tuli Osnabrückin, Münsterin ja Paderbornin piispa.

Viipurin linnapäällikkö ja maanpako

Kreivi Johan piti loistavaa hovia Viipurin linnassa, jossa hän oli linnanpäällikkö ja sai vuonna 1525 läänityksekseen Viipurin ja Savonlinnan läänin käskynhaltijana, vuonna 1529 lisäksi Kokemäenkartanon linnaläänin. Myöhemmin hän kuitenkin riitautui Kustaa Vaasan kanssa ja pakeni perheineen Tallinnan kautta Saksaan 3. kesäkuuta 1534. Kreivisodassa hän asettui Lyypekin puolelle Kustaa Vaasaa vastaan, mutta kaatui jo sodan alkuvaiheessa Fynin saarella kesäkuussa 1535.

Lähteet

• Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 187, art. Juhana, Hoijan kreivi. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
• Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), s. 1096–1097. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4

Aiheesta muualla

• Georg Haggrén: Johann (K 1535) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• S. T. Harkko : Juhana, Hoijan kreivi ja kreivisota Suomessa 400 vuotta sitten, Helsingin Sanomat, 22.12.1935, nro 345, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.