Siirry sisältöön

Eerik Juhananpoika Vaasa

Wikipediasta
Erik Johansson Vasa, Lorens Pasch 1782 Eric Utterhielmin 1705 maalauksen mukaan.

Eerik Juhananpoika Vaasa (ruots. Erik Johansson Vasa) (1470 Örbyhusin linna − 8. marraskuuta 1520 Stortorget, Tukholma) oli ruotsalainen aatelinen ja valtaneuvos, joka tunnetaan parhaiten kuningas Kustaa I Vaasan isänä.

Erik Vasan vanhemmat olivat ritari, valtaneuvos Johan Kristiernsson Vasa (n. 1426–1477) ja tämän ensimmäinen vaimo Birgitta Gustavsdotter Sture (k. 1472). Erikin äiti oli Gustav Anundsson Sturen ja Birgitta Stensdotter Bielken tytär sekä Sten Sture vanhemman sisar. Erik oli neljästä lapsesta toiseksi vanhin. Molempien vanhempien suvut olivat kuuluneet ylhäisaatelistoon 1300-luvulta lähtien.[1]

Hänen omistuksiinsa kuului Rydboholmin linna.[1] Erik meni oletettavasti loppuvuodesta 1492[1] naimisiin vuonna 1488 kihlaamansa Cecilia Månsdotter Ekan kanssa, ja sai tämän kanssa kahdeksan[2] lasta.[3]

Erik Vasa mestattiin 8. marraskuuta 1520 Tukholman verilöylyssä ja hänen vaimonsa sekä tyttärensä Margareta Erikdotter Vasa sekä nuorimmat lapsensa Märta ja Emerentia vangittiin.[4] Sekä Cecilia, Märta ja Emerentia kuolivat vankeuden aikana Kööpenhaminassa.[5] Margareta jäi eloon, vapautettiin ja palasi Tukholmaan vuonna 1524.[6]

Lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erik Vasa sai vaimonsa Cecilia Månsdotterin (s. 1475 jälkeen) kanssa kahdeksan lasta, joista nuorimmat Märta ja Emerentia olivat kaksoset.[2] Jotkin lähteet mainitsevat Magnuksen kuolinvuodeksi 1529, mutta historioitsija Hans Gillingstamin mukaan se ei voi pitää paikkansa, koska erään vuonna 1528 tapahtuneen perinnönjaon yhteydessä ainoaksi Kustaa Vaasan elossa olevaksi sisarukseksi mainittiin Margareeta.[7]

Hänellä saattoi myös olla avioton poika nimeltä Martin tai Mårten Knutsson Munk.[7]

Cecilia Månsdotterin kanssa:

  1. Gustav Eriksson (12. toukokuuta 1496 – 29. syyskuuta 1560), sittemmin Ruotsin kuningas Kustaa I Vaasa;[8] avioitui kolme kertaa: (1) Katharina von Sachsen-Lauenburg (vih. 1531; k. 1535); (2) Margareta Leijonhufvud (vih. 1536; k. 1551); (3) Katarina Stenbock (vih. 1552). Liitoista syntyi yhteensä 11 lasta mm. Erik XIV, Katarina Vasa, Cecilia Vasa, Juhana III, herttua Magnus Vasa, Anna Maria Vasa, Sofia Vasa, Elisabet Vasa ja Kaarle IX.
  2. Margareta Eriksdotter Vasa (n. 1497 – 31. joulukuuta 1536 Tallinna), avioitui (1) 1516 ritari ja valtaneuvos Joakim Pedersson Brahen (k. 1520) kanssa,[8] neljä lasta mm. Per Brahe vanhempi; avioitui (2) 1525 saksalaisen kreivi Johan von Hoyan (k. 1535) kanssa,[8] heille syntyi kaksi lasta.
  3. Johan (1499 – kuoli lapsena sairauteen)[8]
  4. Magnus (1501 – ennen vuotta 1529), Rydboholmin herra, kuoli naimattomana sairauteen[8]
  5. Anna (1503–1516), nunna tai ainakin kuoli 13-vuotiaana Vadstenan luostarissa[8]
  6. Birgitta/Brita (1505 – kuoli lapsena)[8]
  7. Emerentia (1507–1522), kuoli ruttoon 15-vuotiaana vankeudessa Blåtårnetissa Kööpenhaminassa.[8]
  8. Märta (1507–1522), kuoli ruttoon 15-vuotiaana vankeudessa Blåtårnetissa Kööpenhaminassa.[8]

Mahdollisesti avioliiton ulkopuolisesta suhteesta:

  1. Mårten tai Martin Knutsson Munk (k. 1537), toimi Tukholman kuninkaanlinnan kirjurina ja teloitettiin vuonna 1537 maanpetoksesta syytettynä.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Gustav I - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Arkistoitu 2.12.2024. Viitattu 26.12.2025.
  2. 1 2 Ansedel Cecilia Månsdotter (Eka) www.lennheden.com. Viitattu 18.9.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Nordström, Elsa: ”Eka-släkten”, Svenskt biografiskt lexikon, s. 570. Riksarkivet, 1949. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Lindqvist, Herman: ”Flera grymma avrättningar”, ”Stockholms blodbad”, De vilda Vasarna. Albert Bonniers förlag, 2016. ISBN 978-910-015-496-7 (ruotsiksi)
  5. ↑ Eka-släkten, släkt - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Arkistoitu 18.5.2025. Viitattu 26.12.2025.
  6. ↑ Margareta Eriksdotter - Historiesajten historiesajten.se. Viitattu 27.12.2025.
  7. 1 2 3 Gillingstam, Hans: Ätterna Oxenstierna och Vasa under medeltiden: släkthistoriska studier, s. 724 - 727. Almqvist & Wiksell, Tukholman yliopisto, 1952. urn:nbn:se:su:diva-75155+ Teoksen verkkoversio saatavilla Ruotsissa. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  8. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Wilhelmina Stålberg, P. G. Berg: 85 (Anteckningar om svenska qvinnor) runeberg.org. 1864. Viitattu 26.12.2025. (ruotsiksi)
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eerik_Juhananpoika_Vaasa&oldid=23797297”