Erik Fleming

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erik Fleming (1487 Kuitia, Parainen1548) oli suomalainen sotilas, valtaneuvos, Kuitian kartanonherra ja jonkin aikaa myös koko Suomen käskynhaltija.[1] Hän johti veljensä Ivarin kera sotajoukkoa, joka karkotti tanskalaiset Suomesta vuonna 1523.[2] Hän oli Etelä-Suomen laamanni vuodesta 1525 ja omana aikanaan Suomen vaikutusvaltaisin mies.[1]

Fleming sai läänitykseksi Raaseporin läänin vuonna 1528, ja myöhemmin samana vuonna hän perusti Tammisaaren kaupungin. Vuonna 1542 vuorityöstä kiinnostunut Fleming perusti Ojamon kaivoksen Lohjan pitäjään.[1] Hän peri isältään silloisen Syrjän eli Suitian kartanon, jossa hän, toisin kuin isänsä, myös asui aika ajoin.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gunilla Lindholm: ”Ojamon kaivos”, Kruuhu 1990 – Kotiseudun vuosikirja 2, s. 22–23. Lohja: Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ja Lohjan museo, 1990. ISBN 951-9188-07-X.
  2. Pieni tietosanakirja
  3. Suitian historia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.