Gustaf Bonde (1682–1764)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gustav Bonde nuorempi (16821764) oli ruotsalainen valtaneuvos ja kirjailija. Hän oli niin sanotun itäisen tutkijakunnan puheenjohtaja 1725–1726, kun tutkittiin Suomen isonvihan aikaisia vaurioita. Bonde sai valtaneuvoksen arvon vuonna 1727. Hän puolusti rauhanpolitiikkaa ja oli Arvid Hornin kannattaja. Hatut erottivat hänet 1739. Bonde palasi valtaneuvoskuntaan 1761. Hän kirjoitti monelta alalta, politiikasta, historiasta ja luonnontieteistä. Bonden kirjoitus ”Försök att igenfinna den finska nationens och språkets härkoms” (Vitterhetsakad handlingar I, 1755) käsittelee Suomen kansallisuutta ja kieltä, ja siinä hän johtaa suomen kielen hepreasta.[1]

Hänen isänsä oli Karl Bonde ja isoisänsä Gustav Bonde vanhempi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, palsta 1354. Otava, 1967.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.