Axel Leijonhufvud

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Axel Steninpoika Leijonhufvud (Lewenhaupt-suku; 11. helmikuuta 1554 Jönköping, Ruotsi1619 Rosheim, Elsass) oli ruotsalainen valtaneuvos, Suomen käskynhaltija 1587–1589 ja Raaseporin kreivikunnan kreivi. Hän oli hyvän koulutuksen saanut aatelismies, josta tuli Suomen ensimmäinen laajoin valtuuksin hallinnut virkamies. Hänen maineensa on kuitenkin varsin negatiivinen johtuen kovista otteista alaisiaan kohtaan ja monista poliittisista puolenvaihdoista.

Leijonhufvud sai Raaseporin kreivikunnan haltuunsa 1585 äitinsä Ebba Lilliehöökin luopuessa siitä. Kreivikuntaan kuului Raaseporin linna, Inkoon ja Karjaan pitäjät sekä Lohjan Töytäri ja Tammisaaren kartano ja kaupunki. Hän asui kartanossa 1585–1589, muutti Ruotsiin eikä enää palannut tiluksilleen. Vuonna 1585 hänestä tuli myös Raaseporin ja Hämeenlinnan linnaläänien käskynhaltija. Suomen käskynhaltijana hän johti Karjalaa lukuun ottamatta koko muun maan yleishallintoa, johon ei kuulunut verotus eikä tilintarkastustoimi.

Leijonhufvud otti osaa aatelisopposition kokoukseen Tallinnassa 1589 kannattaen Sigismundin paluun vastustajia. Hän menetti kuningas Juhana III:n ystävyyden sekä virkansa ja läänityksensä. Hänen korkea aatelinen syntyperänsä ja laajat tietonsa mahdollistivat toiminnan jatkamisen Ruotsissa. Juhanan kuoleman jälkeen 1592 hän yritti Sigismundin puolesta aikaansaada levottomuuksia Länsi-Götanmaalla Kaarle-herttuaa vastaan, mutta hänen oli paettava Puolaan turvaan.

Leijonhufvud vaihtoi puolta ja ryhtyi Kaarlen kannattajaksi, jolloin hänet nimitettiin laamanniksi ja Länsi-Götanmaan käskynhaltijaksi. Hän oli ainoa valtaneuvos, joka osallistui Arbogan valtiopäiville 1597 ja Linköpingin valtiopäivillä 1600 hän vastusti valtaneuvosten tuomitsemista kuolemaan. Tämä teki Kaarlen epäluuloiseksi ja välttääkseen vangitsemisen Leijonhufvud pakeni Saksaan, jossa harjoitti Kaarlen vastaista mielipiteenmuokkausta. Vuonna 1613 hän yritti palata Ruotsiin, mutta Kustaa II Aadolf ei antanut siihen lupaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  • Petri Karonen: Leijonhufvud, Axel (1554–1619) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.