Arvid Horn
Arvid Bernhard Horn (6. huhtikuuta 1664 Halikko – 17. huhtikuuta 1742) oli Suomessa syntynyt poliitikko, sotilas ja diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa. Hän toimi maamarsalkkana ja kansliapresidenttinä vapauden ajan alussa.[1]
Arvid Horn kansliapresidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Horn toimi kansliapresidenttinä vuosina 1710–1719 ja 1720–1738.
Horn oli vaikuttamassa siihen, että Ruotsi liittyi Hannoverin liittoon holsteinilaisen puolueen vaikutusvallan vähennyttyä.[2]
Hattupuolueen nousu ja Arvid Hornin ero virasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hornin vastustajat ryhmittäytyivät hattupuolueeksi vuoden 1734 valtiopäivillä.[3] Kun nämä saivat vuoden 1738 valtiopäivillä enemmistön aatelissäätyyn ja porvarissäätyyn, erosi kansliapresidentti Arvid Horn ja hänen tilalleen nousi hattupuolueen Carl Gyllenborg.[4]
Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvid Horn avusti Ruotsin konventikkeliplakaatin syntymisessä. Sen sääti Ruotsin kuningas Fredrik I vuonna 1726.[1]
Arvid Horn rakennutti suvulleen hautakuorin Halikon kirkkoon, ja hänet on haudattu sinne.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
