Holstein-Gottorp

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta Schleswigin ja Holsteinin alueesta vuonna 1650. Holstein-Gottorpin eli herttuallisen Holsteinin alueet keltaisella.

Holstein-Gottorp eli herttuallinen Holstein oli nykyisen Saksan ja Tanskan alueella vuosina 1544–1773 sijainnut, ajoittain itsenäinen herttuakunta, joka oli kahdesti sodassa Tanskaa vastaan. Holstein-Gottorpiksi kutsuttiin Schleswigin ja Holsteinin herttuakuntien niitä osia, joita Holstein-Gottorpin herttuat hallitsivat suvereenisti. Samojen herttuakuntien muita osia hallitsivat Tanskan kuningas tai Tanskalle uskolliset Oldenburg-suvun herttuat ja kreivit. Holstein-Gottorpia hallinnut Oldenburgien haara, Holstein-Gottorpin suku, nousi myöhemmin myös monen muun valtion valtaistuimelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schleswig ja Holstein olivat kuuluneet Tanskan kuninkaille keskiajalta lähtien. Vuonna 1490 molemmat herttuakunnat jaettiin kuningas Kristian I:n poikien kesken segebergiläiseen ja gottorpilaiseen alueeseen, jotka nimettiin Segebergin ja Gottorpin linnojen mukaan. Vuonna 1544 Gottorpin alue ja Holstein-Gottorpin herttuan arvo annettiin kuningas Fredrik I:n nuorimmalle pojalle Adolfille, josta tuli myös Holstein-Gottorpin suvun kantaisä. Osa kuninkaan toiselle pojalle Hansille annetuista alueista yhdistettiin Adolfin läänitykseen, kun Hans kuoli lapsettomana vuonna 1580.[1]

Muut osat Schleswigistä ja Holsteinista jäivät Tanskan kuninkaiden suoraan alaisuuteen (kuninkaallinen Holstein), joskin osa niistä lohkottiin läänityksiksi kruunulle uskollisena pysyneelle Sönderborg-Augustenborgin sukuhaaralle ja eräästä alueesta muodostettiin itsenäinen Rantzaun kreivikunta. Holstein-Gottorpin suku sitävastoin loi 1600-luvun aikana naimakauppojen kautta tiiviit suhteet Ruotsin kuningashuoneeseen. Holstein-Gottorpin herttuakunnasta tuli tämän seurauksena Ruotsin liittolainen ja Tanskan vihollinen 1650-luvulla käydyssä pohjoismaisessa sodassa ja 1700-luvun alussa suuressa Pohjan sodassa. Vuoden 1658 Roskilden rauhassa Tanska joutui tunnustamaan sen suvereniteetin Schleswigissä. Kun suuressa Pohjan sodassa tappioita kärsinyt Ruotsi ei enää voinut suojella liittolaistaan, Tanska valloitti Holstein-Gottorpin schleswigiläisen osan vuonna 1713 ja se yhdistettiin virallisesti Tanskan kuninkaan alueisiin Frederiksborgin rauhassa vuonna 1720, minkä jälkeen Holstein-Gottorp käsitti enää Holsteinin puolella sijainneet alueet.[1]

Holstein-Gottorpin herttua Karl Peter Ulrichista tuli vuonna 1762 Venäjän keisari nimellä Pietari III, jolloin herttuan arvo siirtyi hänen pojalleen Paavalille. Tämä vaihtoi herttuakunnan vuonna 1773 Tanskan kuninkaan kanssa niin sanotulla Tsarskoje Selon sopimuksella Tanskalle kuuluneeseen Oldenburgin herttuakuntaan. Tämän seurauksena loputkin Holstein-Gottorpista yhdistettiin suoraan Tanskaan.[1]

Holstein-Gottorpin herttuat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nordisk familjebok (1909), s. 1024– (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 23.9.2017.