Tanskan miehitys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanskalaisista kootun SS-yksikön Schalburgin armeijakunnan päämaja

Tanskan miehitys on Tanskan historian ajanjakso toisessa maailmansodassa, joka alkoi Saksan vallatessa maan 9. huhtikuuta 1940 ja päättyi Saksan antautumiseen 5. toukokuuta 1945. Miehitys kesti siis yli viisi vuotta. Muista Saksan valtaamista alueista poiketen pääosa Tanskan hallinnosta jatkoi toimintaansa kuten ennen valtausta aina vuoteen 1943. Tanskan hallitus ja kuningas eivät poistuneet sodan aikana maasta, vaan tanskalainen hallinto jatkoi pääosin toimintaansa lakkauttamiseensa saakka 1943.

Tanskan valtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tanskan valtaus

Saksa valtasi Tanskan osana operaatio Weserübungia. Saksalaiset aloittivat hyökkäyksensa 9. huhtikuuta 1940 kello viisitoista yli neljä aamulla ja taistelut päättyivät maan antautumiseen ja joukkojen kotiuttamiskeskusteluihin kello 10.00.

Färsaaret, Islanti ja Grönlanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Islannin maihinnousu

Tanskan valtauksen jälkeen brittijoukot nousivat maihin Färsaarilla estääkseen saksalaisia hyödyntämästä saaria. Islanti, jonka päämiehenä oli Tanskan hallitsija, joutui samoin brittijoukkojen miehittämäksi. Myöhemmin Islannin hallinta siirrettiin Yhdysvalloille, joka siirron aikana oli vielä puolueeton. Islanti sai täyden itsenäisyyden jo ennen Tanskan miehityksen päättymistä 1944.

Yhdysvallat lupautui Tanskan valtauksen aikana puolustamaan Grönlantia mahdollisen miehityksen varalta. Sopimus sisälsi mahdollisuuden rakentaa tukikohdan saarelle.

Protektoraattihallinto 1940–1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tanskan protektoraatti

Tanskalaisten mielipiteet jakautuivat suhtautumisessa Saksaan ja saksalaisiin. Pieni osa oli avoimen natsimielisiä ja toiset etsivät taloudellista etua käymällä miehittäjien kanssa kauppaa ja osan muodostaessa vastarintaryhmiä pääosan jatkaessa kuitenkin elämäänsä kuten ennen miehitystä. Tanskan hallituksen yhteistyöhalukkuuden seurauksena Saksan hallinto ilmoitti kunnioittavansa Tanskan itsemääräämisoikeutta ja alueellista hallintoa sekä puolueettomuuta.

Hallituksen kokoonpano pysyi lähes muuttumattomana ja parlamentti jatkoi toimintaansa lähes samoin kuin ennen miehitystä. Tanskan valtionhallinto jatkoi sisäpoliittisesti kuten aiemmin. Poliisi ja oikeuslaitos säilyivät tanskalaisten valvonnassa ja monista muista maista poiketen kuningas Kristian X pysyi maassa ja sen valtionpäämiehenä. Myös Tanskan armeija jatkoi toimintaansa itsenäisenä.

Vastarinnan lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan ja Saksan hallinnon yhteistyö loppui elokuussa 1943. Maahan julistettiin poikkeustila, ja Tanskan armeija riisuttiin aseista. Saksa alkoi koventaa otettaan maasta. Syksyllä 1944 Saksan armeija pidätti 2000 tanskalaista poliisia ja lähetti heidät keskitysleirille syytettyään heitä yhteistyöstä vastarintaliikkeen kanssa.

Vastarinta alkoi kasvaa vahvemmaksi. Sabotaaseja tehneiden vastarintaliikkeiden lisäksi tanskalaiset alkoivat lakkoilla. Kymmeniä lakkolaisia surmattiin, ja vastarintaliike otti hengiltä noin 400 tanskalaista ilmiantajaa. Ilmiantajien murhista yli puolet tehtiin sodan viimeisinä kuukausina vuonna 1945.

Kun liittoutuneet vapauttivat Tanskan 5. toukokuuta, saksalaiset eivät tehneet vastarintaa. Sen sijaan tanskalaiset Saksaa tukeneet ja Saksalle vastarintaa tehneet ottivat muutaman kerran yhteen.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Occupation of Denmark