Tanska-Norja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanska-Norja
Danmark–Norge
1523–1814
Flag of Denmark.svg Royal Arms of King Frederick IV of Denmark and Norway.svg
Tanskan lippu kuningas Frederik IV:n vaakuna

Denmark-Norway in 1780.svg

Tanska-Norja noin vuonna 1780.

Valtiomuoto personaaliunionimonarkia (vaalimonarkia vuosina 1536–1660 ja absoluuttinen monarkia vuosina 1660–1814)

Monarkki Fredrik I
(1524–1533)
Kristian IV
(1588–1648)
Fredrik III
(1648–1670)
Fredrik VI
(1808–1839)

Pääkaupunki Kööpenhamina

Pinta-ala
– yhteensä 487 476 km² 

Väkiluku (1801) 1 859 000

Uskonnot luterilaisuus

Historia
– Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta 1523
– Kalmarin unioni kaatui 1536
– Tanskan rigsråd hajotettiin 14. lokakuuta 1660
– Lex Regia takaa absolutismin 14. marraskuuta 1665
– Brömsebron rauha 13. elokuuta 1645
– Roskilden rauha 26. helmikuuta 1658
– Kielin rauha

Kielet tanska, norja, saksa, islanti, fääri, saame, grönlanti

Valuutta Tanskan riikintaaleri
Norjan riikintaaleri

Edeltäjä Kalmarin unionin lippu Kalmarin unioni

Seuraajat Norjan kuningaskunnan vuosina 1814–1821 käytössä ollut lippu. Norjan kuningaskunta
Tanskan lippu Tanska

Tanska-Norja on nimitys, jota on jälkikäteen käytetty Tanskan ja Norjan muodostamasta historiallisesta valtiosta. Tanska-Norjan valtio oli personaaliunioni vuodesta 1380 vuoteen 1536, jolloin Norja menetti statuksensa kuningaskuntana ja rinnastettiin Tanskalle kuuluvaan maakuntaan. Kalmarin unionin aikana vuosina 1397–1520 samaan valtioliittoon kuului suurimman osan ajasta myös Ruotsi.

Tanskan ja Norjan yhteys päättyi, kun Tanska luovutti Norjan Ruotsille Kielin rauhassa 1814.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.