Jellingin riimukivet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jellingin riimukivet on nykyään suojattu lasilla.

Jellingin riimukivet ovat kaksi riimukiveä Jellingin kaupungissa Tanskassa. Gorm Vanha pystytti noin vuonna 950 pienemmän kivistä vaimonsa Thyran kunniaksi ja tämän poika Harald Sinihammas suuremman noin vuonna 965 vanhempiensa ja omien saavutustensa kunniaksi. Pienemmässä kivessä on kahdella puolella riimukirjoitusta, mutta isommassa kivessä on lisäksi kaksi hahmoa. Niistä toisessa on Jeesus ja toisessa eräänlainen eläinhahmo.

Sijainti ja kivet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienemmän kuvan etupuolen kolme riimuriviä.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jellingin kivet sijaitsevat Jellingin kaupungissa kirkon eteläpuolella. Ne seisovat kahden suuren hautakukkulan välissä.[1]

Pienempi kivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Gorm Vanhan pystyttämä pienempi kivi on vaaleanharmaata hienorakeista gneissiä. Kiven etupuolella on kolme pystysuuntaista riimuriviä, kun sen takapuolella on vain yksi rivi. Takapuolen rivi päättyy kahteen käärmeen päähän, jotka ovat tehty siihen koristetarkoituksessa. Päät ovat kuluneet, mutta ne voidaan nähdä vielä voimakkaassa epäsuorassa valossa.[2]

Kivessä lukee ”Kuningas Gorm teki tämän monumentin vaimonsa Thyren, Tanskan ylpeyden kunniaksi”.[3]

Suurempi kivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isomman kiven Kristus-kuva.

Kuningas Harald Sinihampaan pystyttämä suurempi kivi on vaaleanharmaata graniittigneissiä, jossa on luonnollisia punaraitaista kuviointia. Sillä on kolme sivua, joista yhteen on tehty riimukirjoitusta vaakasuoraan ja kahteen on kaiverrettu kuva.[4]

Riimukirjoituksessa sanotaan ”Kuningas Harald käski tehdä tämän monumentin isänsä Gormin ja äitinsä Thyren muistoksi – Harald, joka sai valtaansa koko Tanskan ja Norjan ja teki tanskalaisista kristittyjä”.[3] Kiveä on sen tekstin takia kutsuttu ”Tanskan kastetodistukseksi”, sillä Harald julistaa siinä virallisesti maan kristilliseksi.[1] Tanskalaiset olivat kuitenkin kääntyneet jo ainakin osin kristinuskoon aikaisemmin: esimerkiksi kuningas Harald Klak kastettiin Mainzissa vuonna 826.[5]

Riimukirjoitus on tyypillistä skandinaavista, mutta kuvien aiheet ovat uudenlaisia. Toinen kuvista esittää mieshahmoa, joka tulkittiin pitkään Haraldiksi itsekseen. Se esittää kuitenkin Jeesusta ristillä tai oikeastaan elämän puulla.[4] Toinen kuvista on puolestaan eläinhahmo, joka edustaa niin sanottua Mammen-tyyliä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gorm Vanha pystytti noin vuonna 950 vanhemman ja pienemmän Jellingin riimukivistä vaimonsa Thyran kunniaksi.[2] Nuoremman riimukiven puolestaan pystytti noin vuonna 965 Gormin poika Harald Sinihammas.[1]

Gorm Vanhan riimukivi toimi vuoden 1600 tienoilla läheisen kirkon penkkinä sen sisäänkäynnin vieressä. Nykyiseen paikkaansa kivi siirrettiin vuosien 1627–1639. Kiven alkuperäistä paikkaa ei ole tiedossa.[2] Haraldin riimukivi puolestaan on alkuperäisessä paikassaan.[4]

Kivet valittiin 1994 yhdessä viereisten hautakumpujen ja kirkon kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c The rune stones Nationalmuseet. Viitattu 27.1.2016. (englanniksi)
  2. a b c Gorm the Old’s rune stone Nationalmuseet. Viitattu 27.1.2016. (englanniksi)
  3. a b c Hall, s. 182.
  4. a b c Harald Bluetooth’s rune stone Nationalmuseet. Viitattu 27.1.2016. (englanniksi)
  5. The Jelling Stone Nationalmuseet. Viitattu 27.1.2016. (englanniksi)
  6. Jelling Mounds, Runic Stones and Church World Heritage Centre. Viitattu 27.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]