Kööpenhaminan taistelu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kööpenhaminan taistelu
Brittien laivat kuvassa diagonaalisesti rivissä, takana Kööpenhamina. Nicholas Pocockin maalaus.
Brittien laivat kuvassa diagonaalisesti rivissä, takana Kööpenhamina. Nicholas Pocockin maalaus.
Casus belli:

Britit halusivat hajottaa pohjoisten valtioiden puolustusliiton.

Lopputulos:

Tasapeli

Vaikutukset:

Tanska luopui liitosta Venäjän ja Ruotsin kanssa.

Osapuolet

Iso-Britannia

Tanska-Norja

Komentajat

Horatio Nelson

Olfert Fischer

Vahvuudet

35 laivaa,  192 tykkiä, noin 10 000 miestä

16 laivaa, 640 tykkiä, noin 5 000 miestä

Tappiot

2 200 miestä

hiukan yli 1 000 miestä

Kööpenhaminan taistelu käytiin Kööpenhaminan redillä 2. huhtikuuta 1801 Ison-Britannian ja Tanska-Norjan laivastojen kesken. Britannian laivasto-osastoa komensi amiraali Horatio Nelson.[1]

Britit halusivat hajottaa pohjoisten valtioiden puolustusliiton, johon olivat liittyneet Tanska-Norja, Venäjä ja Ruotsi. Se oli osa suurempaa brittiläisvastaista liittokuntaa, johon oli tarkoitus saada kaikki Britannian naapuruston rannikkovaltiot, suurimpina Venäjä, Ranska ja Espanja. Pohjoisen puolustusliiton vahvin laivasto oli Kööpenhaminassa majaileva Tanskan ja Norjan laivasto. Britannia lähetti laivastonsa tuhoamaan sitä. Yksipäiväinen taistelu 2. huhtikuuta 1801 vaati molemmilta osapuolilta tuhansia kaatuneita. Taistelu päättyi aselepoon, jossa Tanska-Norja luopui liitostaan Venäjän ja Ruotsin kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Knut Mykland: Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 212–213. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.