Kristian Albrekt
Kristian Albrekt (saks. Christian Albrecht; 13. helmikuuta (J: 3. helmikuuta) 1641 Schleswig – 6. tammikuuta 1695 (J: 27. joulukuuta 1694) Schleswig)[1][2] oli Holstein-Gottorpin herttua vuosina 1659–1695.
Kristian Albrektin vanhemmat olivat Holstein-Gottorpin herttua Fredrik III ja Saksin prinsessa Maria Elisabet. Kristian Albrekt oli Lyypekin ruhtinaspiispa vuosina 1655–1666. Hänestä tuli Holstein-Gottorpin herttua isänsä kuoltua Pohjan sodan aikana vuonna 1659,[2][1] jolloin Tanska miehitti herttuakuntaa Tönningiä lukuun ottamatta. Vuoden 1660 Kööpenhaminan rauhassa Tanska joutui tunnustamaan uudelleen Holstein-Gottorpin herttuan suvereenin aseman hänelle kuuluneessa osassa Schleswigiä,[2] minkä se oli tunnustanut aiemmin vuoden 1658 Roskilden rauhassa. Tanska kyseenalaisti sen pian uudelleen, mutta sovinto saatiin aikaan vuonna 1667 Glückstadtissa.[1] Maiden suhteiden parantamiseksi Kristian Albrekt nai samana vuonna Tanskan kuninkaan Fredrik III:n tyttären Fredrika Amalian.[1][2]
Vuonna 1670 Tanskan ja Holstein-Gottorpin välille syntyi uusi kiista Oldenburgista, jota kumpikin oli tavoitellut.[1] Kristian Albrekt suuntautui tämän jälkeen Ruotsiin, jonka kuningas Kaarle XI oli hänen sisarenpoikansa.[2][1] Hieman ennen Skoonen sodan puhkeamista Tanskan kuningas Kristian V kutsui Kristian Albrektin kesäkuussa 1675 tapaamiseen Rendsburgiin. Kristian Albrektin kieltäydyttyä liittoutumisesta siellä hänet vangittiin ja pakotettiin luopumaan linnoituksistaan ja suvereniteetistaan.[1] Vapauduttuaan hän pakeni Hampuriin. Tanska valtasi hänen maansa Schleswigissä mutta joutui vuoden 1679 Fontainebleaun rauhassa palauttamaan ne sekä hänen aiemmat oikeutensa.[1] Tanska valtasi hänen maansa Schleswigissä vielä kerran vuonna 1684 ja yritti taivutella hänet vaihtamaan ne Oldenburgiin. Tanska joutui palauttamaan maat uudelleen Ruotsin ja Englannin painostuksesta vuoden 1689 Altonan sopimuksella.[1][2] Vasta tuolloin Kristian Albrekt palasi Hampurista Gottorpin linnaan.[1]
Kristian Albrekt perusti vuonna 1665 Kielin yliopiston,[1][2] joka kantaa hänen mukaansa nimeä Christian-Albrechts-Universität.
Kristian Albrektin seuraajaksi tuli hänen poikansa Fredrik IV. Nuorempi poika Kristian August toimi myöhemmin sijaishallitsijana.[1] Kristian Albrektin tytär Marie Elisabeth oli Quedlinburgin luostarin abbedissa. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik oli Kristian Albrektin pojanpoika ja Venäjän keisari Pietari III hänen pojanpojanpoikansa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristian Albrekt Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
