Siirry sisältöön

Klaus Henrikinpoika Horn

Wikipediasta
Klaus Henrikinpoika Horn
Horn af Kanckas -aatelissuvun vaakuna
Horn af Kanckas -aatelissuvun vaakuna
Henkilötiedot
Syntynyt1440
Joensuu, Halikko
Kuollut1520
Kanckas, Masku
Ammatti laamanni, Ruotsin kuninkaan valtaneuvos
Arvonimivaltaneuvos
Puoliso Kristina Christersdotter Frille ja Kristina N.N
Lapset Krister Klaunpoika Horn, Herman Klaunpoika Horn, Kerstin (Britta) Klasdotter Horn, Margareta Klasdotter Horn ja Henrik Klasson Horn
Joensuun kartanon herra.
Henrik Klaunpoika Hornin 1500-luvulla rakentama Kankaisten kartano Turun Maskussa.[1][2]

Klaus Henrikinpoika Horn (ruots. Klas Henriksson Horn), (eli noin 14401520[3]) oli suomalainen laamanni ja valtaneuvos. Hän oli kahdesti naimisissa, joista avioliitoista hänelle syntyi viisi lasta. Klaus Henrikinpoika Hornin pojista Horn-suku jakautui Horn af Åminne ja Horn af Kanckas sukuhaaroihin. Hänen isänsä oli verovapauden saanut asemies Henrik Olavinpoika Horn ja äitinsä N. N. Klasdotter Djäkn.[3][4][5][6][7][8][9]

Lähteet:[1]

Klas Henriksson Horn s.1440, k.1520, valtaneuvos ja laamanni, Viipurin linnan päällikkö. Ensimmäinen puoliso: Kristina Kristersson Frille, toinen puoliso: Kristina N.N. Klasin naitua vaimonsa Frillen suvusta Haapaniemen kartano siirtyi Hornin suvulle. Silloisen käytännön mukaan tuomarien ja laamannien virat jaettiin perintönä ja Klas peri appensa virat. Hänestä tuli 1487 Etelä-Suomen laamanni. Hänet nimitettiin samoihin aikoihin Horn-suvun ensimmäiseksi valtaneuvokseksi. Kesällä 1495 puhkesi odotettu sota Venäjää vastaan.

Klas johti itse sotatoimia Kymijoella. Muut tuon ajan merkkihenkilöt, piispa Maunu Särkilahti, Nils Eric Gyllenstierna ja Knut Posse osallistuivat myös valtakunnan puolustamiseen. Rauha solmittiin 1490. Sten Sture oli jättänyt Suomen puolustautumaan yksin Venäjää vastaan. Kun Ruotsin kuninkaaksi valittiin Kristian ja tämä lupasi Venäjälle Itä- ja Pohjois-Suomen, oli Klas huolimatta tyytymättömyydestään valmis kannattamaan Sten Sturea valtionhoitajaksi 1501.

Klaus oli kahdesti naimisissa, hänen puolisonsa olivat: Kristina Christersdotter Frille ja Kristina N.N. avioliitoista syntyi hänelle viisi lasta.[10][3][4][11]

Kristina Christersdotter Frillen lapset:

Kristina N.N. lapset:

  • Kaarlo Blomstedt, Horn-suvun alkuhistoriaa, 1918.
  • Blomstedt, Kaarlo (1921) Henrik Klaunpoika Horn - Ajankuvaus, I. Kustaa Vaasan ja Juhana herttuan palveluksessa. 1921. 544 sivua.
  • Elgenstierna, Gustaf: ättartavlor ... insertrade adeln, vol III
  • Sjöström (2011), "Vehkalahden Junkar- ja Vilken-suvun keskiaikaiset perinnöt mailla", Foundations: Journal of the Foundation for Medieval Genealogy, osa 3, numero 5 (tammikuu 2011), s. 425–461
  1. 1 2 RKY  ι  Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 6.9.2025.
  2. Kankaisten kartano Elävä arkisto. 10.12.2007. Viitattu 6.9.2025.
  3. 1 2 3 Klaus Henrikinpoika Horn biografiasampo.fi. Viitattu 6.9.2025.
  4. 1 2 Horn af Kanckas nr 12 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
  5. Jully Ramsay: 181 (Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden) runeberg.org. 1909. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
  6. Carl Georg Starbäck, Per Olof Bäckström: 445 (Berättelser ur svenska historien / Tredje bandet. Gustaf Wasa och hans söner) runeberg.org. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
  7. Gabriel Anrep: 293 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 2. Granfelt från Dal - Mörner af Tuna) runeberg.org. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
  8. justiciar Klaus Henrikinpoika, Lord of Joensuu and Kainkainen : Genealogics genealogics.org. Viitattu 6.9.2025.
  9. Finn Holbek: Skeel, Schaffalitzky og Ahlefeldt finnholbek.dk. Viitattu 6.9.2025. (tanskaksi)
  10. 1 2 Gustaf Elgenstierna: 53 (Den introducerade svenska adelns ättartavlor / 4. Igelström-Lillietopp) runeberg.org. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
  11. Horn af Kanckas nr 12 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)
  12. Jägerhorn af Spurila nr 114 (TAB:1) Adelsvapen-Wiki. ”Peder Hevonpäässä , Pemarin pitäjässä. Aseidentekijä. Naimisissa Kerstin (Britta?) Klasdotterin, asianajaja Klas Henrikssonin ( Horn af Kanckas ) tyttären, kanssa.” Viitattu 6.9.2025. (ruotsiksi)