Herman Klaunpoika Fleming

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herman Klaunpoika Fleming
Herman Klaunpoika Fleming.jpg
Suomen kenraalikuvernööri
1664-1669
Edeltäjä Pietari Brahe
Seuraaja Karl Nieroth
Tiedot
Syntynyt 17. syyskuuta 1619
Askainen
Kuollut 28. heinäkuuta 1673
Tukholma

Herman Klasson Fleming (1619-1673) oli suomalainen valtaneuvos, amiraali ja Suomen kenraalikuvernööri.[1] Hän oli myös Liperin vapaaherra.

Herman Fleming syntyi 17. syyskuuta 1619 Askaisissa. Hän valmistui ylioppilaaksi 1637 Uppsalassa ja opiskeli 1640 Leidenissä. Hän opiskeli laivanrakennusta Hollannissa ja matkusti myös Ranskaan. Hän palveli hollantilaisella sotalaivalla useissa meritaisteluissa 1642, ja palattuaan kotimaahan hänestä tuli sotalaivan kapteeni Ruotsin laivastossa 1644. Vuonna 1645 hän sai amiraalin arvon, ja vuonna 1650 hänestä tuli valtaneuvos.[1]

Hän tuli Tukholman käskynhaltijaksi ja amiraliteettineuvokseksi vuonna 1650. Hän yleni nopeasti virkauralla ja saavutti erityisesti Kaarle X Kustaan suosion. Hän toimi kamarikollegion presidenttinä vuosina 1653-1660 ja tuli peruutuskollegion puheenjohtajaksi (neljännesreduktio) vuonna 1655. Toimiessaan neljännesperuutusta varten asetetun kollegion puheenjohtajana Fleming joutui kuitenkin ylhäisaatelisten säätytoveriensa vihoihin ja syrjäytettiin kuninkaan kuoltua 1660 valtionvarainhoitajan tehtävistä sekä holhoojahallituksen jäsenyydestä.

Herman Fleming määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi, jona hän toimi vuosina 1664-1669. Hän vahvisti sotaväen taloudellista tilannetta saamalla Savon ja Karjalan värväyksen pariin. Edeltäjiensä tavoin hän piti suomenkielen taitoa tärkeänä ja otti sen huomioon virkanimityksissään. Hän kiinnitti erityisesti huomiota itärajan turvallisuuteen.[2]

Fleming vihittiin avioliittoon Kristina Rosladinin kanssa vuonna 1645.[2]

Paroni Herman rakennutti uusiksi Louhisaaren linnan. Vuonna 1655 valmistunut kartanon päärakennus on yksi Suomen harvoista italialaisesta palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteita saaneista linnoista. Päärakennusta sekä sivurakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto ja kokonaisuus muodostaa yhden Suomen parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä. Kartanon yläkerrassa on katto- ja seinämaalauksia 1600- ja 1700-luvuilta.

Liperin suurpitäjä läänitettiin vuonna 1651 vapaaherrakunnaksi, ja Flemingistä tuli sen ensimmäinen lääninherra.[3]

Hermanin isä Ritari Claes Fleming (1592–1644), oli maaherrana ja amiraalina, ja kaatui Femernin meritaistelussa. Hänen palveluksensa ja ansioidensa johdosta kuningatar 26. maaliskuuta 1651 korotti hänen lapsensa vapaaherroiksi ja -herrattariksi, mukaan lukien Hermanin. Heidän sukunsa jatkuu tähän päivään saakka, eli ei ole sammunut mieskannalta. Ruotsissa elää edelleen vapaaherra Fleming af Liebelitz -nimisiä ihmisiä.

Hermanin poika oli paroni Claes Fleming af Liebelitz (1649–85), aatelissäädyn maamarsalkka, ja Ruotsin valtiovarainhoitaja eli kamarimestari, valtaneuvos myös. 10. joulukuuta 1687 kuningas Kaarle XI korotti hänen leskensä ja lapsensa kreivilliseen arvoon. Tämä sukuhaara kuitenkin sammui mieskannalta 15. marraskuuta 1729, joten enää ei ole olemassa kreivi Flemingejä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Herman Fleming Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Viitattu 3.9.2017.
  2. a b Veijo Saloheimo
: FLEMING, Herman
 Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 3.9.2017.
  3. Liperin kunnan Maapoliittinen ohjelma 2015-2018 (s.8) Liperi. Viitattu 3.9.2017.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.