Jöns Kurck

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Jöns Knuutinpoika Kurjesta (1590–1652). Vanhempi Jöns Knuutinpoika Kurki kuoli noin 1580.
Valtaneuvos ja hovioikeuden presidentti Jöns Kurck

Jöns Kurck (suom. Jöns t. Juho Knuutinpoika Kurki, 1590–1652) oli suomalainen aatelismies, Turun hovioikeuden presidentti ja valtaneuvos.

Kurck suoritti opintoja Saksassa ja Alankomaissa sekä palveli sotaväessä yleten ratsumestariksi. Hänet nimitettiin 1625 Turun linnan ja läänin käskynhaltijaksi ja 1627 samanlaiseen virkaan Viipuriin. 1631 hänestä tuli Turun hovioikeuden presidentti, jossa virassa pysyi kuolemaansa asti, nimitettynä sen ohessa valtaneuvokseksi. Jo Nils Bielke käytti Kurkea maanolojen tuntijana avustajanaan ollessaan kenraalikuvernöörinä vuosina 1623–1631.

Turussa Kurck piti komeata elämää, niin että puhuttiin ”hovissa” käymisestä, kun käytiin mahtavan presidentin luona. Hänellä oli kasvihuone, jossa kasvoi runsaasti viinirypäleitä ja niitä lähetettiin Tukholman kuninkaalliseen hoviin. Kurck korotettiin myös vapaaherraksi ja hän sai Lempäälän vapaaherrakunnan, joka kuitenkin peruutettiin hänen jälkeläisiltään.[1] Lisäksi Kurckin läänityksiin kuului Koiviston kartano Ulvilassa.

Kurck avioitui Märta Oxenstiernan kanssa, joka oli Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstriernan sisko. Avioliitosta syntyi kolme lasta, Knut Kurck (s. 1622), Gustaf Kurck (s. 1624) ja Gabriel Kurck (s. 1630). Kurck avioitui myöhemmin Sofia De la Gardien kanssa. Kurck on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p.