Pentti Algotinpoika
| Bengt Algotsson | |
|---|---|
 |
|
| Ritari | |
|
1351
|
|
| Ruotsin valtaneuvos | |
|
1352
|
|
| Suomen herttua | |
|
1353–1356
|
|
| Edeltäjä | Valdemar Maununpoika |
| Seuraaja | Juhana III |
| Hallandin herttua | |
|
1353–1356
|
|
| Skånen käskynhaltija | |
|
1353
|
|
| Henkilötiedot | |
| Vanhemmat | Algot Brynolfsson |
Bengt Algottson (Bengt Havredssonin suku) ; (n. 1330–1360 Rönneholm, Skåne) oli Hallandin ja Suomen herttua, Skånen ylikäskynhaltija sekä Norjan, Skoonen maiden ja Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpojan suosikki.[1][2] Hän on Ruotsin historiassa ainoa tunnettu kuninkaallisen sukuun kuulumaton henkilö, jolla oli herttuan arvo.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen isoisänsä isä oli Länsi-Götanmaan laamanni Bengt Havredsson. Hänen isänsä oli Algot Brynolfsson ja äitinsä ritari Tolf Peterssonin nimeltä tuntematon tytär. Bengtin vaiheista ei ole kovin tarkkaa tietoa. Hän oli isoäitinsä Ingegerd Svantepolksdotterin puolelta, joka oli ritari ja valtaneuvos Svantepolk Knutssonin tytär, sekä Ruotsin kuninkaiden eli Sverkerin sukua että Tanskan kuningas Valdemar II Sejrin sukua.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli kuningas Maunun mukana Novgorodin sotaretkellä aseenkantajana vuonna 1350, lyötiin ritariksi vuonna 1351 ja nimitettiin maan valtaneuvostoon vuonna 1352. Suomen herttuaksi hän tuli ilmeisesti noin vuonna 1353-1355, sen lisäksi että Maunu Eerikinpoika oli tunnustanut hänet Hallandin herttuaksi pari vuotta aiemmin. Suomen herttuan arvonimeä ei ollut kukaan saanut sitten herttua Valdemarin aikojen eli useaan kymmeneen vuoteen.[1]
Bengtin tukemana kuningas Maunu Eerikinpoika ryhtyi toimiin rälssimiesten anastaman ja kirkon omistaman maaomaisuuden palauttamiseksi valtiolle. Kun kuningas syrjäytettiin vuonna 1356, Bengt joutui pakenemaan Tanskaan. Bengtin palattua takaisin Skåneen vuonna 1360 henkilökohtaiset vihamiehet surmasivat hänet Rönneholmin linnan lähistöllä. Bengtin on Pyhän Birgitan mukaan väitetty olleen sekä kuningatar Blankan että kuningas Maunu Eerikinpojan rakastaja. Hänen itsensä antamansa tiedon mukaan hänen puolisonsa olisi vuoteen 1352 mennessä ollut Ingeborg Ulfsdotter (Sparre), jonka veli Karl Ulfsson av Tofta (Sparre) olisi ollut toinen surmaajista.[1][2] Herttua Bengt hylkäsi vaimonsa, mikä aiheutti vihaa ja koston tämän Sparre-sukulaisilta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
