Lorentz Creutz

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lorentz Creutz

Lorentz Creutz (1615 Tartto1. kesäkuuta 1676 Öölannin edusta) oli suomalainen aatelismies, joka loi virkamiesuransa ennen kaikkea vuorihallinnossa eli kaivosteollisuutta valvovassa byrokratiassa. Creutz kohosi uransa aikana lähelle Ruotsin korkeinta valtaeliittiä. Hänestä tuli vapaaherra vuonna 1654, valtaneuvos 1660, kamarineuvos 1673 ja amiraali 1675. Myös maaherrana toiminut Creutz kaatui vuonna 1676 Öölannin meritaistelussa lippulaivansa räjähtäessä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creutzit olivat itäiseltä Uudeltamaalta Pernajasta lähtöisin oleva alempaan aateliin kuulunut suku, jonka jäsenet olivat olleet vielä 1500-luvun lopulla vähämerkityksinen osa paikallista eliittiä. Hänen isänsä oli upseeri ja käskynhaltija Ernst Creutz, joka loi pohjan vauraudelle ja perillistensä yhteiskunnalliselle nousulle.

Lorentz Creutz sai hyvän koulutuksen Keski-Euroopassa valmistuakseen juuri otolliseen aikaan Ruotsin suurvallan muuttuvan hallintokoneiston palvelukseen. Hän keskittyi erityisesti kaivosteollisuuteen, ja hänelle olikin ominaista paneutuminen työhönsä tarmokkaasti ja suoraviivaisesti. Vuosina 1649–1655 hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana sekä 1655–1662 Ruotsissa Kopparbergin läänin maaherrana.

Creutz johti noitavainojen aikana Ruotsissa Taalainmaan noituuskomissiota. Hän tuomitsi poltettavaksi yli 20 ihmistä.[1]

Lorentz Creutz loi urallaan valtavan omaisuuden, joka koostui pääasiassa maatiloista. Hän rakennutti Pernajan Suur-Sarvilahden kartanon päärakennuksen, joka Askaisten Louhisaaren kartanon ohella on toinen kahdesta Suomeen suurvalta-ajalla valmistuneesta kivisestä kartanolinnasta. Perilliset kuitenkin menettivät suuren osan Creutzin keräämästä omaisuudesta pian koittaneen reduktion aikana.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lorentz Creutz tunnetaan kenties parhaiten elämänsä viimeisistä hetkistä Kronan-laivan kannelta jouduttuaan vastentahtoisesti merenkulkua hallitsemattomana siviilivirkamiehenä Ruotsin laivaston amiraaliksi. Kronan oli Ruotsin laivaston ylpeys, joka tuhoutui Öölannin itäpuolella 1676, jolloin se Creutzin väärinkäsityksen takia kääntyi liian nopeasti, ja purjeisiin tarttunut tuuli paiskasi laivan kyljelleen. Ruutivarastossa syttynyt kipinä räjäytti laivan ja se vajosi syvyyksiin mukanaan yli 800 miestä, mukana Lorentz Creutz ja hänen poikansa Gustaf, joka oli myös laivaston upseereita.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lorentz Creutz meni vuonna 1639 naimisiin kenraali Jakob Duwallin (al. Jacob MacDougall) tyttären Elsan kanssa.[3] Pariskunta sai kaikkiaan 15 lasta: seitsemän poikaa ja kahdeksan tytärtä.[4] Heidän kolme poikaansa olivat Lorentz Creutz nuorempi, Johan Creutz ja Carl Gustaf Creutz. Lorentz Creutzin veli oli Turun hovioikeuden presidentti Ernest Johann Creutz, joka toimi myös maaherrana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mirkka Lappalainen: Pohjolan noidat, s. 8. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31255-0.
  2. Lappalainen 2005, s. 300, 303–304.
  3. Lappalainen 2005, s. 158.
  4. Lappalainen 2005, s. 318.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Turun ja Porin lääni.vaakuna.svg Edeltäjä:
Knut Lilliehöök
Turun ja Porin läänin maaherra
1649–1655
Seuraaja:
Erik von der Linde