Vouti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vouti on Pohjoismaissa kuninkaan virkamiehestä käytetty nimitys. Keskiajalla voudit kuuluivat ylhäisaateliin. Heidän tehtäviään oli tuolloin periä kuninkaalle menevät verot sekä toimia käskynhaltijana tietyllä alueella tai linnassa linnanisännän apulaisena. Esimerkiksi Turun linnanvoutina toimi vuonna 1515 laamanni Klaus Henrikinpojan poika Krister.

Voudin asema saattoi houkutella haltijansa väärinkäytöksiin. Vuonna 1589 kuninkaalle Tukholmaan toimitetussa Suuressa valituksessa kerrotaan voudeista seuraavaa: "Päivittäin tapahtuvin laittomin toimin, väkivallalla ja vääryydellä Ruotsin kruunulle suureksi vahingoksi ja meille ikuiseksi surkeudeksi ovat knaapit, voudit ja voudinkirjurit, nimismiehet, verokuntamiehet ja rikkaat talonpojat näinä kalliina aikoina rikastuneet". Jo aikaisemmin, vuonna 1581 oli Juhana III antanut määräyksen erityisistä tutkintakäräjistä sen selvittämiseksi olivatko eräät voudit ja voudinkirjurit pettäneet häntä tai hänen alamaisiaan.

Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä (jahtivouti, lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee Seitsemässä veljeksessä kyläläisten keskuudestaan valitseman jahtivoudin ja toisaalta Viertolan kartanon voudin.

Jahtivouti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jahtivouti oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa kruunun vakinaisia virkamiehiä avustava virkailija, jonka tehtäviin kuului petoeläinten kuten susien metsästysten toimeenpano ja metsäpalojen sattuessa sammutustöiden johtaminen. Tämä tehtävä lakkautettiin vuonna 1891 annetulla asetuksella.[1]

Siltavouti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.[2]

Nykyisin paikallisena ulosottomiehenä Suomessa toimii kihlakunnanvouti ja Ruotsissa kruununvouti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forsman, Jaakko; Wecksell, J. A., Havu, I & Salovaara, Hannes (toim.): Pieni tietosanakirja. digitaalinen näköispainos 2011. Otava / Project Runeberg, 1925-1928 (2011). Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pieni Tietosanakirja 1925-1928, hakusana Jahtivouti
  2. Pieni Tietosanakirja 1925-1928, hakusana Siltavouti
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.