Kuusisto
Kuusiston länsiosan näkyvin maamerkki on Digita Oy:n yleisradiomasto.
| Muut nimet |
Kustö |
|---|---|
| Sijainti | |
| Saariryhmä | |
| Pinta-ala |
19 km² |
| Kuusisto Kustö |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kaarina |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 307 |
| Hallinnollinen keskus | Kuusisto |
| Perustettu | 1914 |
| – emäpitäjä | Piikkiö |
| Liitetty | 1946 |
| – liitoskunnat |
Kaarina Kuusisto |
| – syntynyt kunta | Kaarina |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1945) |
| – maa | 20,40 km² |
| Väkiluku |
543 [1] (31.12.1944) |
| – väestötiheys | 26,6 as./km² |
Kuusisto (ruots. Kustö, ent. Kuusluoto) on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Kaarinan kaupunkia. Kunnan muodosti samanniminen saari Kaarinan edustalla Saaristomeressä. Pohjoisessa kunta rajoittui Kuusistonsalmeen ja etelässä Kirjalansalmeen.
Kuusisto oli ollut Piikkiön kappeliseurakunta vuosina 1653–1863 ja 1885–1914. Oma kuntansa siitä tuli 1914.[3] Se liitettiin Kaarinaan vuonna 1946.
Merkittäviä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusistossa on kaksi tunnettua valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: puurakenteinen Kuusiston kirkko kirkkomaisemineen ja kuuluisan Kuusiston piispanlinnan rauniot, joihin liittyy nykyään museona oleva Kuusiston kartano.[4][5] Kolmas vähemmän tunnettu kulttuuriympäristö on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat Bryggmanin huvilat[6], joista yksi sijaitsee Kuusistossa.
Kuusistossa on myös Digitan hallinnoima Turun radio- ja televisioasema. Maston korkeus on 320 metriä.
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusiston läpi kulkee Saariston rengastie eli seututie 180 Paraisille, Nauvoon ja Korppooseen. Kuusiston ja Kirjalansaaren yhdistää Kirjalansalmen riippusilta, jonka keskellä kulkee Kaarinan ja Paraisten välinen raja.
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusistossa on 13 kylää, joista monen alkuperäinen nimi on ollut ruotsinkielinen.
|
|
|
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1944–1945 (PDF) (sivu 16–17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.6.2019.
- ↑ Rantanen, Saara: Kuntavaakunakokoelma vihdoin täydellinen – kymmenen perinnevaakunaa ripustettiin mtvuutiset.fi. 13.11.2017. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Suomen Sukututkimusseura - Kuusisto Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2008.
- ↑ Kuusiston Kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Bryggmain huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.