Kuusisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo saaresta ja entisestä kunnasta. Muista merkityksistä katso Kuusisto (täsmennyssivu).
Kuusisto
Kuusiston länsiosan näkyvin maamerkki on Digita Oy:n yleisradiomasto
Kuusiston länsiosan näkyvin maamerkki on Digita Oy:n yleisradiomasto
Maantiede
Muut nimet Kustö
Saariryhmä Turunmaan saaristo
Merialue Saaristomeri
Pinta-ala 19 km²
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Kaarina
Kuusisto
Kustö
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Kaarina
Sijainti 60°22′54.1″N, 022°24′40.2″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1914
– emäpitäjä Piikkiö
Liitetty 1946
– liitoskunnat Kaarina
Kuusisto
– syntynyt kunta Kaarina
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1945)
– maa 20,40 km²
Väkiluku 482  [2]
(1938)
väestötiheys 24,10 as./km²

Kuusisto (ruots. Kustö, ent. Kuusluoto) on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Kaarinan kaupunkia. Kunnan muodosti samanniminen saari muun Kaarinan edustalla Saaristomeressä. Pohjoisessa kunta rajoittui Kuusistonsalmeen ja etelässä Kirjalansalmeen.

Kuusisto oli ollut Piikkiön kappeliseurakunta 1653–1863 ja 1885–1914. Oma kuntansa siitä tuli 1914.[3] Kunta liitettiin Kaarinaan vuonna 1946.

Merkittäviä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusistossa on kaksi tunnettua valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: puurakenteinen Kuusiston kirkko kirkkomaisemineen ja kuuluisan Kuusiston piispanlinnan rauniot, joihin liittyy nykyään museona oleva Kuusiston kartano.[4][5] Kolmas vähemmän tunnettu kulttuuriympäristö on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat Bryggmanin huvilat[6], joista yksi sijaitsee Kuusistossa.

Kuusistossa on myös Digitan hallinnoima Turun radio- ja televisioasema. Maston korkeus on 320 metriä korkea.

Silta Kuusistosta sen lounaiskulmassa sijaitsevaan Ryövärinholmaan.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusiston läpi kulkee Saariston rengastie eli seututie 180 Paraisille, Nauvoon ja Korppooseen. Kuusiston ja Kirjalansaaren yhdistää Kirjalansalmen riippusilta, jonka keskellä kulkee Kaarinan ja Paraisten välinen raja.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusistossa on 13 kylää, joista monen alkuperäinen nimi on ollut ruotsinkielinen.

  • Empo (Ämboda)
  • Finby
  • Isokylä (Storby)
  • Joensuu (Åminne)
  • Jullas
  • Järvenkylä (Träskby)
  • Korsnainen (Korsnäs)
  • Kalliola (Krogsby)
  • Kylliäinen
  • Kerromi (Kärrom)
  • Munkke (Munkäng)
  • Rävnäs (Räfnäs)
  • Vuolahti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1944–1945 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Toti ei löytynyt
  3. Suomen Sukututkimusseura - Kuusisto Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2008.
  4. Kuusiston Kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Bryggmain huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.