Sauvo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sauvo
Sagu
Sauvo.vaakuna.svg Sauvo.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sauvo.fi
Sijainti 60°20′35″N, 022°41′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu
Kuntaliitokset Karuna (1969)
Pinta-ala ilman merialueita 253,87 km²
247:nneksi suurin 2016 
Kokonaispinta-ala 299,49 km²
265:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 252,61 km²
– sisävesi 1,26 km²
– meri 45,62 km²
Väkiluku 3 050
229:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
väestötiheys 12,07 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 16,5 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 21,7 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 95,4 %
ruotsinkielisiä 2,4 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 21 %
98:nneksi suurin 2016 [5]
Työttömyysaste 7,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Seppo Allén
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[7]
Keskusta
Kokoomus
SDP
PS
KD
Vihreät

10
4
3
2
1
1

Sauvo (ruots. Sagu) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 050 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 299,49 km2, josta 1,26 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,07 asukasta/km2. Sauvoon kuuluu myös entinen Karunan kunta, joka liitettiin Sauvoon vuonna 1969.

Sauvon naapurikunnat ovat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Salo.

Sauvon vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1957.[8]

Sauvoon sijoitettiin viime sotien jälkeen Uudenkirkon siirtoväkeä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvo sijaitsee Paimionlahden ja Halikonlahden välisellä kannaksella Kemiön saaren pohjoispuolella. Karunanselkä ja Halslahdenselkä erottavat Sauvon Kemiöstä. Pohjoisessa Sauvolla on maarajaa Paimion ja Salon kanssa.

Sauvon suurimmat joet ovat Sauvonjoki, Ruonanjoki ja Vallerinnanoja, joista Sauvonjoki ja Vallerinnanoja laskevat kuivuneeseen Sauvonlahteen. Lahden pohjukasta on muodostunut Leiskunsyvän järvi. Kunnan alueella on kolme muuta järveä: Timarinjärvi, Silkkilänjärvi ja Koorlanjärvi, joista Silkkilänjärvi on kunnan suurin. Sauvon eteläosassa on lukuisia saaria, joista suurin on Kupiluoto joka on yhdistetty mantereeseen sillalla.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvon kautta kulkee seututie 181, joka alkaa valtatie 10:ltä ja päättyy Kemiönsaareen. Tie ylittää Sauvon ja Kemiönsaaren välisen Kemiönsalmen Rungonsalmen siltaa pitkin. Vuonna 1972 valmistuneet tieyhteys ja silta korvasivat kaksi lossia, Eknäsin lossin hieman sillan länsipuolella ja Rajalahden-Lappdalin lossin vanhalla Sauvo–Kemiö-maantiellä noin kuusi kilometriä sillasta itään.[9]

Sauvosta on matkaa Saloon 28 kilometriä, Turkuun 32 kilometriä ja Helsinkiin 140 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karunan kyltti

Sauvossa on tehty runsaasti arkeologisia löytöjä rautakaudelta. Kirjallisissa lähteissä Sauvo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1335, jolloin Turun tuomiokirkon Mustan kirjan mukaan Sauvon kirkkoherra Ascerus päätti testamentata Korpelasta hankkimansa maatilan Turun tuomiokirkolle.

Sauvon kivikirkko on nykykäsityksen mukaan palvellut seurakuntaansa 1400-luvulta lähtien. Kirkon holvit on rakentanut 1460-luvulla Pietari Kemiöläinen. Seuraavalla vuosikymmenellä valmistui kalkkimaalauskoristelu. Nämä ovat olleet jälleen nähtävissä vuodesta 1971 lähtien, jolloin konservointityö saatiin päätökseen.

Karunan kappeliseurakunta syntyi 1600-luvun lopulla, jolloin Karunan kartanon isäntä Arvid Horn af Åminne rakennutti seurakunnan kirkon. Tämä vanha puukirkko luovutettiin Seurasaaren ulkomuseolle. Arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä uusi kivikirkko valmistui vuonna 1910.

Aatelissukujen mahtiajoista on Sauvon kirkossa muistoina harvinaisen runsas kokoelma puisia hautavaakunoita. Historia tuntee vanhoja kartanoita jo 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta: Paddaisten kartano mainitaan vuonna 1326, ja Ruonan kartano vuonna 1350.

Kartanoperinne heijastuu myös kunnan vaakunassa. Siinä kannukset viittaavat paikkakunnan historian aatelismahtiin. Naakka eli sauvolaisittain "hakkinen" on asustanut kirkon tornirakennelmissa lähes seitsemän vuosisataa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sauvon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 545
1985
  
2 602
1990
  
2 808
1995
  
2 846
2000
  
2 851
2005
  
2 931
2010
  
3 045
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät kirkonkirjojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lista Sauvon kylistä kirkonkirjojen mukaan. Osa nimistöstä on vanhassa kirjoitusasussa.

Alsila (Alsböle), Ampola (Amböle), Louhela (Birkkärr), Britsböle, Bränkärr, Dals, Danskulla, Dikarböle, Finkulla, Finskylä, Flossböle, Foudila, Gripsböle, Haarakallio, Haddböle, Hallela, Hemböle, Holvastböle, Hännikböle, Hännälä, Härmälä, Ingniemi, Isomäkipää, Isopalike, Isosilkkilä, Järvenkylä, Kalainen, Kaukola, Kavalto, Kirkonkylä, Knappböle, Koorla, Korpela, Korsnäs, Korvala, Koski, Kosundböle, Kouttu (Koutböle), Kuggböle, Kursalo, Laairinen, Lattmark, Lautkankare, Liesniemi, Liivala, Luola, Lurböle, Marike, Martböle, Mattböle, Mäenala, Naarslahti, Nummenpää, Osmalahti, Paddainen, Pappila, Patarautila, Pyrilä, Raitniemi, Rajalahti, Rikaniemi, Ristniemi, Ruona, Ruonlahti, Salmensuu, Salmi, Sarapisto, Saustila, Sillankorva, Sillanpää, Siuri, Skörsböle, Slätsböle, Sodaböle, Sorrböle, Sunnanberg, Svartsböle, Sydänmaa, Tallböle, Tapila, Timperlä, Vahtinen, Vartsalo, Vesti, Vuotkulla, Vähäkylä, Vähämäkipää, Vähäpalike, Vähäsilkkilä, Västerkulla, Ylistaro, Åkers

Entiseen Karunan kuntaan kuuluneet kylät on lueteltu Karuna-artikkelissa.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvossa toimii evankelisluterilainen Sauvo-Karunan seurakunta[11].

Tunnettuja sauvolaissyntyisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, lokakuu 2016 31.10.2016. Tilastokeskus. Viitattu 30.11.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  9. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 241–242. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Sauvo-Karunan seurakunta Sauvo-Karunan seurakunta. Viitattu 24.1.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.