Karunan kartano

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karunan kartano

Karunan kartano on vanha säteritila Sauvossa Varsinais-Suomessa Itämereen kuuluvan pienen Karunanlahden rannalla. Sen historia ulottuu 1560-luvulle.[1] Kartano on yksityisomistuksessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karunalle myönnettiin säterioikeudet vuonna 1562, kun Turun linnan vouti Henrik Simoninpoika aateloitiin. Henrikin puoliso oli Kristiina Perintytär Fleming (1503–1573[2]). Heidän jälkeläisensä omistivat kartanon 1670-luvulle asti. Seuraava omistaja oli vapaaherra Arvid Horn.[1] Isonvihan vuosina kartanoa tuhottiin ja päärakennus jäi pitkäksi aikaa rappiolle. Valtiopäivämies Johan Gezelius - aateloinnin jälkeen Johan Olivecreutz - nosti kartanon uuteen kukoistukseen.

Karunan kartanolla oli vuosina 1770–1870 niin sanottu patronaattioikeus eli kartanon omistaja sai valita seurakuntansa kirkkoherran. Vuoden 1918 maanvuokralain myötä kartanon alue supistui. Toisen maailmansodan jälkeen kartanosta lohkottiin kahdeksan maatilaa siirtolaisia varten. Kartanon omistajat vaihtuivat tiuhaan 1900-luvulla, kunnes Pauli Tahvonen osti sen vuonna 1943.[1][3] Vuonna 2012 kartano oli Tahvosen suvun omistuksessa, jolloin tilan peltoala oli runsaat 60 hehtaaria ja metsäala 115 hehtaaria.[3]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karunan kartanon tiilestä ja kivestä rakennettu paritupapohjainen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1566 ja se edustaa suomalaisen kartanoarkkitehtuurin vanhinta kerrostumaa.[4] Kivenhakkaaja Antonius Timmermanin veistämä vaakunataulu on edelleen kartanon pääoven päällä. Kartanon rakennustyyli muistuttaa Flemingien suvun rakennuttamia Suitian ja Kuitian kartanoita. Matka meriteitse Karunasta Kuitiaan on kahdeksisen kilometriä.[1] Karunan porrashuone rakennettiin ilmeisesti 1780-luvulla. Nykyisen ulkoasunsa kartano sai 1860-luvun tyylikorjauksessa. Tuolloin keskirisaliittiin rakennettiin keskiaikaistyylinen porrastettu päätykoriste.[4] Päärakennuksen kahden asuinkerroksen huonekorkeus on 350 cm, ullakon korkeus on 900 cm. Seinien paksuus on 120 cm.[3]

Päärakennuksen ohella Karunan kartanon alueella sijaitsee kuusitoista 1700–1900-luvuilla valmistunutta rakennusta. Arvid Hornin vuonna 1685 rakennuttama Karunan vanha kirkko siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin 1912, Karunan uusi kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema.

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haikonen, Iris, Teräväinen, Erkki: Kartanon mailla - sätereitä ja rälssimiehiä, Genimap Oy, 2006, ISBN 951-593-977-1

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]