Ruonan kartano
Ruonan kartano tai Ruonankartano (ruots. Runagård) on kartano Sauvossa. Kartano lähiympäristöineen muodostaa yhden Sauvon rekisterikylistä. Ruona sijaitsee Ruonanjoen alajuoksulla Halikonlahteen kuuluvan Ruonanlahden rannalla.
Varhaisin maininta Ruonan kartanosta on vuodelta 1350, jolloin kuningas Maunu Ladonlukko myi sen Turun linnanhaltija Gerhard Skyttelle. Kartano on todennäköisesti perustettu 1200-luvun alkupuoliskolla ruotsalaisen uudisasutuksen keskuspaikaksi, ja siitä muodostettiin kruununkartano. Kartanon ympärille perustettiin erityinen kartanolääni, Ruonankartanon lääni, joka oli varhainen hallintoalue, jolla oli myös sotilaallista merkitystä. Turun linnan valmistuttua kruununkartanolle ei ollut enää samaa käyttöä, joten sen saattoi myydä.[1]
Ruonan kartanosta muodostui rälssimaata, mutta se säilytti erityisen hallinnollisen asemansa. Ruonankartanon lääni käsitti pelkästään kruununtiloja, joiden lampuodit kantoivat veronsa kartanolle 1600-luvulle saakka.[2] 1500-luvulla Ruona kuului Erik Flemingille, mutta se on siirtynyt takaisin kruunulle ja päätynyt hetkellisesti voudin virkatilaksi. Kartano lääneineen lahjoitettiin Ivar Stiernkorsille vuonna 1566, mutta otettiin pois Stiernkorseilta 1599 ja annettiin Tönne Göransson Gyllenmånelle. Vuonna 1618 kartano palasi Stiernkorsien haltuun, mutta palautettiin kruunulle vuoden 1682 reduktiossa. Siitä eteenpäin Ruona oli majurin puustelli Ruotsin vallan loppuun saakka.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alifrosti, Kari ; Luoto, Jukka: Sauvon historia I. Sauvon kunta, 1990. ISBN 9529025688.