John Rosenbröijer

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Rosenbröijer
Rosenboijer.jpg
Henkilötiedot
Muut nimet John William Rosenbröijer
Syntynyt 18. tammikuuta 1887
Schuvalovo
Kuollut 24. kesäkuuta 1955 (68 vuotta)
Jääkäri
Korkein sotilasarvo jääkärieverstiluutnantti

John (Jack) William Rosenbröijer[1] (18. tammikuuta 1887 Schuvalovo24. kesäkuuta 1955) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat liikennetarkastaja Carl Hjalmar Rosenbröijer ja Sarah Jane Barritt.[1] Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1925 Freja Irene Maria Havon kanssa.[1][2][3]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosenbröijer kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1909 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Hän jatkoi opintoja Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1912–1914. Opintojensa jälkeen hän toimi ensin vuosina 1909–1911 virkamiehenä Suomen pankin Vaasan konttorissa ja vuosina 1913–1914 Pohjoismaiden yhdyspankin Helsingin konttorissa.[2][3]

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania.

Rosenbröijer liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin muodostettuun Jääkäripataljoona 27:ään, jossa hänet sijoitettiin 10. syyskuuta 1915 pataljoona 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Ekkau-Kekkaussa sekä Aa-joella.[2][3]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Rosenbröijer astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 luutnantiksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hänet siirrettiin edellä mainitun komppanian päälliköksi 23. maaliskuuta 1918. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä, Kämärän aseman seudulla ja Viipurissa.[2][3]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosenbröijer komennettiin sisällissodan jälkeen Suomen valkoiseen kaartiin, jossa hän toimi 2. konekiväärikomppanian päällikkönä ja samalla rykmentin aseupseerina. Hänet siirrettiin 8. lokakuuta 1919 alkaen silloisen Asevarikko 1:n ja 4. elokuuta 1922 Asevarikko 2:n päälliköksi.[2][3]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosenbröijer toimi talvisodan aikana ampumatarvikevarikko 5:n päällikkönä ja lataamon johtajana Jepualla. Välirauhan aikana hän toimi samoissa tehtävissä, mutta siirrettiin myöhemmin senaikaisen Asevarikko 1:n päälliköksi. Jatkosodassa hänet komennettiin Karjalankannakselle keräämään ja toimittamaan kotirintamalle sotasaalista elokuussa 1941, jonka jälkeen hän palasi Asevarikko 1:n päälliköksi. Vuonna 1943 hänet komennettiin Asekoulun johtajaksi, jossa tehtävässä hän oli aina sodan loppuun saakka, jolloin siirtyi viljelemään maata omistamalleen tilalle Porvoon maalaiskuntaan. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivut 357, 358
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  3. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975