Riianlahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riianlahden sijainti
Riianlahti

Riianlahti [1] (latviaksi Rīgas jūras līcis, viroksi Liivi laht tai Riia laht) on lahti Itämerellä, Viron ja Latvian välissä. Riianlahti voi viitata myös Riianlahden pääallasta laajempaan Itämeren merialuejaon mukaiseen alueseen, jolloin myös Väinämeri Saarenmaan ja Hiidenmaan ja Viron mantereen välissä luetaan osaksi Riianlahtea.[2]

Tärkeimmät Riianlahden rannalla sijaitsevat kaupungit ovat Latvian Riika ja Jūrmala sekä Viron Pärnu, Kuressaare ja Haapsalu.

Merialueen laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riianlahti rajoittuu etelässä ja idässä Latvian ja Viron mantereeseen.

Kansainvälinen hydrografinen järjestö (IHO) määritteli vuoden 1953 julkaisussaan Riianlahden merialueen käsittämään Riianlahden pääaltaan sekä Saaren- ja Hiidenmaan itäpuoliset sisämeret. Tämän rajauksen mukaan alue kattaa noin 2 200 neliökilometrin laajuisen Väinämeren kokonaisuudessaan ja merialueen pohjoisraja yltää Väinämerta pohjoisemmaksikin. IHO määrittelee Riianlahden länsi- ja pohjoisrajan seuraavasti (alkujaan englanniksi): Latvian Lyser Ott (57° 34' N) – Saarenmaan eteläisin ääripää (Sõrvenniemi) – Saarenmaan läpi Pammanaan (22° 34' E) – (Soelansalmen kautta) Hiidenmaan eteläisimpään pisteeseen (Emmaste) – Hiidenmaan saaren läpi Tahkunanniemen pohjoispäähän – (itään) Viron mantereen Spithamniin (Põõsaspea).[2]

Riianlahden pääaltaan tarkasteluun keskittyvän kirjan luku toteaa Riianlahden rajoittuvan pohjoisessa Saarenmaan ja Muhun saariin. Lahti liittyy lännessä Itämeren pääaltaaseen Irbensalmen kautta ja pohjoisessa Väinämereen Muhun itä- ja länsipuolisten salmien (Suur väin ja Väike väin) välityksellä.[3]

Hydrologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riianlahden pääaltaan pinta-ala on 16 330 km2, vesitilavuus 424 km3, keskisyvyys 27 metriä ja maksimisyvyys 60 metriä.[3]

Muutamat lähteet mainitsevat Riianlahden pinta-alaksi noin 18 000 km² ja suurimmaksi syvyydeksi 54 metriä.[4][5]

Suurimmat lahteen Latvian kautta laskevat joet ovat Väinäjoki, Lielupe ja Gauja, sekä Salaca lähellä Viron rajaa.lähde?

Merialue jäätyy ainakin joltain osin vuosittain. Lauhoina talvina (kuten 1960/1961, 1988/1989) vain kaistale lahden pohjoisrannikkoa jäätyy Sorvenniemen ja Pärnunlahden välillä. Ankarina talvina koko Riianlahti voi jäätyä; lahti jäätyy täysin noin kuutena talvena kymmenestä.[6]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

selvennä

Saarenmaan saari erottaa Riianlahden muusta Itämerestä. Keskellä lahtea sijaitseva Ruhnun saari kuuluu Virolle.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  2. a b Limits of Oceans and Seas (pdf) (Riianlahden rajat on määritelty teoksen sivulla 5 (Gulf of Riga)) 1953 (3. painos). International Hydrografic Organization, via awi.de. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  3. a b J. Kotta, V. Lauringson, G. Martin, M. Simm, I. Kotta, K. Herkül ja H. Ojaveer: Gulf of Riga and Pärnu Bay (Luku 10 (sivut 217–243) teoksessa U. Schiewer (ed.) Ecology of Baltic Coastal Waters. Ecological Studies 197) 2008. Springer-Verlag. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  4. Gulf of Riga. Baltic Sea Encyclopædia Britannica, Inc., britannica.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  5. Gulf of Riga worldatlas.com. Viitattu 20.7.2010. (englanniksi)
  6. The Gulf of Riga Estonica-tietosanakirja, estonica.org. Eesti Instituut. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  7. Ruhnu Island visitestonia.com. Viitattu 20.7.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]