Kunnanjohtaja Suomessa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kunnanjohtaja on virkamies, joka johtaa kuntaa, sen hallintoa ja taloutta sekä käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Kunnanjohtajan tehtävät ja valinta on määritelty kuntalaissa (pykälässä 24). Kunnan niin halutessa johtajana voi olla myös pormestari, joka ei ole kuntaan virkasuhteessa, vaan luottamustoimessa.[1]

Kaupungeiksi kutsuttavien kuntien kunnanjohtajia kutsutaan yleensä kaupunginjohtajiksi. Suurissa kaupungeissa on myös apulaiskaupunginjohtajan nimellä kulkevia virkamiehiä. He voivat olla osastopäälliköitä tai useampaa osastoa koordinoivia kunnanjohtajan avustajia, joilla on kaupunginhallituksen asioihin kunnanjohtajan tapaan esittelyoikeus. Tämän johdosta myös apulaiskaupunginjohtajien esimies on kaupunginhallitus.

Helsingin kaupunginjohtajaa kutsutaan joskus nimellä ylipormestari, joka on tasavallan presidentin myöntämä arvonimi eikä virkanimike. Helsingin kaupunginjohtaja on kunnanjohtaja eikä pormestari.

Kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja ovat myös arvonimiä, jotka myöntää tasavallan presidentti. Kaupunginjohtajan arvonimi kuuluu neljänteen ja kunnanjohtajan arvonimi kahdeksanteen ryhmään.[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2008 tehdyn Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat valita kunnanjohtajan suorilla vaaleilla. Kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien valintaan. Kansalaisten mukaan puolueiden tulisi myös ilmoittaa ehdokkaansa keskeisiin luottamustehtäviin vaaleissa.[3] Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamiehen Antti Mykkäsen mukaan kansalaiset ovat halunneet suoraa kaupunginjohtajan vaalia jo vuosia. Kansalaiset haluavat myös määräaikaisen kunnanjohtajan.[4]

Euroopan neuvosto on suositellut EU:n jäsenmaille kunnanjohtoon pormestarimallia, jossa pormestari olisi valittava demokraattisesti suoralla kansanvaalilla. Kansalaisten valitsema pormestari on useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa, sekä Yhdysvalloissa. Pormestari on kaupungin johtaja sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtaja, New Yorkissa myös poliisijohtaja. Kuntajohtajia tutkineen Tampereen yliopiston professori Aimo Ryynäsen mukaan virkamiesjohtoinen Suomi on läntisessä Euroopassa ”kummajainen”.[5]

Kansainvälisessä kritiikissä ei ole kuitenkaan huomioitu suomalaisten kuntien tehtäväkenttää ja siitä johtuvaa suurta henkilöjohtamisvastuuta.

Kuntalakia muutettiin vuonna 2006 siten, että se mahdollisti valtuuston valitseman pormestarin. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen mukaan Suomen henkilöpainotteinen kuntavaalijärjestelmä soveltuu huonosti puolueiden asettamiin pormestariehdokkaisiin. Risto Parjanteen mukaan mikäli valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan, tämä on selvä ykkönen vertaisten joukossa, ja jos valtuusto valitsee pormestarin valtuuston ulkopuolelta, työn ammatillinen luonne korostuu. Parjanteen mukaan aito pormestari pitäisi valita suoralla vaalilla.

Suomessa kunnanjohtajalla on poliittista valtaa, jota ei vaaleissa arvioida. Malli on kansainvälisesti poikkeuksellinen.[6] Kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan ota huomioon suomalaisten kuntien vastuuta opetus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisesta.

Tampereen valtuuston valitsema ensimmäinen pormestari Timo P. Nieminen aloitti vuoden 2007 alussa. Valtuusto valitsi pormestarin keskuudestaan. Tampereen kaupunki on tehnyt sisäasianministerille aloitteen lakimuutoksesta, jossa kunta saisi päättää, valitaanko pormestari suoralla kansanäänestyksellä vai valtuustossa.[7] Kaupunginvaltuusto valitsi Niemisen jälkeen Tampereen pormestariksi vuosiksi 2013–2016 Anna-Kaisa Ikosen.[8]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuntalaki
  2. [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120037 Tasavallan presidentin asetus arvonimistä annetun tasavallan presidentin asetuksen muuttamisesta] 27.1.2012. Finlex.fi: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 2.1.2014.
  3. Kansa haluaa valita kuntajohtajat suorilla vaaleilla kuten Keski-Euroopassa, Helsingin Sanomat 15.7.2008 A4
  4. Matti Mielonen: Pormestarin valinta nousemassa teemaksi lokakuun kuntavaaleissa, ”Kuntajohtaminen on demokratian irvikuva”, Vantaan Mäkinen sanoo, Kuntaministeri Kiviniemi: ”Suora pormestarivaali vaatisi muutakin kuin jonkin pykälän muuttamista”, Helsingin Sanomat 8.8.2008 A4
  5. >Tausta Matti Mielonen: Suomen kuntajohtajat ”kummajaisia”.sivu A4 Artikkelisarjassa: Pormestarin valinta nousemassa teemaksi lokakuun kuntavaaleissa, Helsingin Sanomat 8.8.2008 A4
  6. Parjanne, Risto: Pelastaako pormestari kuntajohtamisen?. (mielipidekirjoitus) Helsingin Sanomat, 9.8.2008, s. C 7. ISSN 0355-2047. www-versio (maksullinen) Viitattu 19.9.2008.
  7. Pormestarimalli toi päätöksenteolle kasvot Tampereella, Luottamus- ja virkamiesten roolijako on kuitenkin jäänyt epäselväksi, Helsingin Sanomat 8.8.2008 A4
  8. Anna-Kaisa Ikonen valittiin Tampereen pormestariksi 21.1.2013. HS.fi. Viitattu 30.9.2013.