Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.
Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.
Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Helsingissä (noin 36 300 henkeä, 5,7 %) ja Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.
Kuntien kielellinen asema 2023–2032
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].svg)
Yksikielisesti suomenkieliset kunnat
Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä
Kaksikieliset kunnat, joissa ruotsi on enemmistökielenä
Yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat
Suomenkieliset kunnat, joissa saamelaiskielillä on virallinen asema.
Valtioneuvosto säätää asetuksella kuntien kielellisen aseman aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.[1] Seuraavassa on kuntien kielisuhteet 1. tammikuuta 2023 alkaneella jaksolla.[2]
- Uusimaa:
- Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Sipoo, Siuntio ja Vantaa.
- Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo ja Raasepori.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Kymenlaakso:
- Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Pyhtää.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Varsinais-Suomi:
- Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Turku.
- Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kemiönsaari ja Parainen.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Pohjanmaa:
- Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen ja Vaasa.
- Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vöyri.
- Laihia on maakunnan ainoa suomenkielinen kunta.
- Keski-Pohjanmaa:
- Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Kokkola.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
- Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa.
- Ahvenanmaan maakunnan kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä.
Kuntien kielellisen aseman muutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1933
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin maalaiskunnan, Kokkolan ja Ruotsinpyhtään kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
- Karuna ja Salo muuttuivat kaksikielisistä suomalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti suomenkielisiksi kunniksi.
- Tenhola ja Uusikaarlepyy muuttuivat kaksikielisistä ruotsalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti ruotsinkielisiksi kunniksi.
1943
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karjaa ja Pernaja muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
- Lapinjärven kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
- Iniö muuttui kaksikielisestä ruotsalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti ruotsinkieliseksi kunnaksi.
- Tuusula muuttui kaksikielisestä suomalaisenemmistöisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.
1953
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korppoo, Mustasaari ja Sipoo muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
- Espoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
- Kerava ja Lohja muuttuivat kaksikielisistä suomalaisenemmistöisistä kunnista yksikielisesti suomenkielisiksi kunniksi.
1963
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiittinen, Inkoo ja Tammisaaren maalaiskunta muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[6]
1973
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bromarv ja Uusikaarlepyy muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
- Kaarlelan, Kaskisten, Kauniaisten, Kirkkonummen, Pohjan ja Porvoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
1977
1983
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kruunupyy ja Pietarsaaren maalaiskunta muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
- Hangon, Loviisan, Porvoon maalaiskunnan ja Siuntion kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
1993
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iniö, Maalahti ja Västanfjärd muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[9]
1997
2003
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Houtskari ja Maksamaa muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.
- Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.
- Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lohja jäi seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi edelleen kaksikieliseksi kunnaksi enemmistön kielenään suomi.
2015
- Korsnäs ja Luoto muuttuivat yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista kaksikielisiksi niin, että enemmistön kieli on ruotsi.[10]
2016
2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2023 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.[13]
- Kielikoodit
- R = yksikieliset ruotsinkieliset
- R/S = enemmistö ruotsinkielisiä
- S/R = enemmistö suomenkielisiä
| Suomenkielinen nimi | Ruotsinkielinen nimi | Valtakielet | Ruotsinkielisiä (%) | Ruotsinkielisiä (as.) | Maakunta |
|---|---|---|---|---|---|
| Brändö | Brändö | R | 69,5 | 303 | Ahvenanmaa |
| Eckerö | Eckerö | R | 86,8 | 818 | Ahvenanmaa |
| Espoo | Esbo | S/R | 6,4 | 20 199 | Uusimaa |
| Finström | Finström | R | 90,1 | 2 351 | Ahvenanmaa |
| Föglö | Föglö | R | 84,2 | 448 | Ahvenanmaa |
| Geta | Geta | R | 83,5 | 425 | Ahvenanmaa |
| Hammarland | Hammarland | R | 89,9 | 1 479 | Ahvenanmaa |
| Hanko | Hangö | S/R | 42,3 | 3 264 | Uusimaa |
| Helsinki | Helsingfors | S/R | 5,5 | 36 844 | Uusimaa |
| Inkoo | Ingå | R/S | 51,6 | 2 774 | Uusimaa |
| Jomala | Jomala | R | 87,5 | 4 985 | Ahvenanmaa |
| Kaskinen | Kaskö | S/R | 27,5 | 332 | Pohjanmaa |
| Kauniainen | Grankulla | S/R | 30,4 | 3 124 | Uusimaa |
| Kemiönsaari | Kimitoön | R/S | 66,2 | 4 281 | Varsinais-Suomi |
| Kirkkonummi | Kyrkslätt | S/R | 14,8 | 6 099 | Uusimaa |
| Kokkola | Karleby | S/R | 12,0 | 5 816 | Keski-Pohjanmaa |
| Korsnäs | Korsnäs | R/S | 83,7 | 1 686 | Pohjanmaa |
| Kristiinankaupunki | Kristinestad | R/S | 52,9 | 3 281 | Pohjanmaa |
| Kruunupyy | Kronoby | R/S | 76,0 | 4 839 | Pohjanmaa |
| Kumlinge | Kumlinge | R | 84,8 | 246 | Ahvenanmaa |
| Kökar | Kökar | R | 87,1 | 196 | Ahvenanmaa |
| Lapinjärvi | Lappträsk | S/R | 30,0 | 735 | Uusimaa |
| Lemland | Lemland | R | 91,3 | 1 941 | Ahvenanmaa |
| Lohja | Lojo | S/R | 3,5 | 1 576 | Uusimaa |
| Loviisa | Lovisa | S/R | 39,0 | 5 641 | Uusimaa |
| Lumparland | Lumparland | R | 84,7 | 310 | Ahvenanmaa |
| Luoto | Larsmo | R/S | 91,5 | 5 347 | Pohjanmaa |
| Maalahti | Malax | R/S | 84,8 | 4 625 | Pohjanmaa |
| Maarianhamina | Mariehamn | R | 81,5 | 9 627 | Ahvenanmaa |
| Mustasaari | Korsholm | R/S | 68,2 | 13 470 | Pohjanmaa |
| Myrskylä | Mörskom | S/R | 9,3 | 159 | Uusimaa |
| Närpiö | Närpes | R/S | 74,0 | 7 120 | Pohjanmaa |
| Parainen | Pargas | R/S | 54,1 | 8 114 | Varsinais-Suomi |
| Pedersören kunta | Pedersöre | R/S | 88,4 | 9 924 | Pohjanmaa |
| Pietarsaari | Jakobstad | R/S | 54,1 | 10 535 | Pohjanmaa |
| Porvoo | Borgå | S/R | 27,8 | 14 281 | Uusimaa |
| Pyhtää | Pyttis | S/R | 6,8 | 343 | Kymenlaakso |
| Raasepori | Raseborg | R/S | 63,6 | 17 311 | Uusimaa |
| Saltvik | Saltvik | R | 90,5 | 1 621 | Ahvenanmaa |
| Sipoo | Sibbo | S/R | 28,1 | 6 348 | Uusimaa |
| Siuntio | Sjundeå | S/R | 26,3 | 1 618 | Uusimaa |
| Sottunga | Sottunga | R | 93,0 | 107 | Ahvenanmaa |
| Sund | Sund | R | 88,0 | 876 | Ahvenanmaa |
| Turku | Åbo | S/R | 5,4 | 10 981 | Varsinais-Suomi |
| Uusikaarlepyy | Nykarleby | R/S | 83,7 | 6 278 | Pohjanmaa |
| Vaasa | Vasa | S/R | 23,2 | 16 017 | Pohjanmaa |
| Vantaa | Vanda | S/R | 2,2 | 5 386 | Uusimaa |
| Vårdö | Vårdö | R | 83,4 | 393 | Ahvenanmaa |
| Vöyri | Vörå | R/S | 80,9 | 5 091 | Pohjanmaa |
Suomen entiset ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perässä on mainittu kunnan kielisuhteet lakkautushetkellä.
- Alaveteli (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen
- Bergö (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen
- Björköby (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
- Bromarv (jaettu Hangon ja Tenholan kesken 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Degerby (liitetty Inkooseen 1946): ruotsinkielinen
- Dragsfjärd (yhdistetty Kemiön ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Haaga (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Hiittinen (liitetty Dragsfjärdiin 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Houtskari (yhdistetty Iniön, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Huopalahti (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Iniö (yhdistetty Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Jepua (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Kaarlela (liitetty Kokkolaan 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Karjaa (yhdistetty Pohjan ja Tammisaaren kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Kemiö (yhdistetty Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
- Korppoo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Nauvon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Kulosaari (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Lapväärtti (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Liljendal (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Lohjan kunta (yhdistetty yksikielisesti suomenkielisen Lohjan kaupungin kanssa uudeksi, kaksikieliseksi Lohjan kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Maksamaa (yhdistetty Vöyrin kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Munsala (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen
- Nauvo (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Paraisten kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Oravainen (yhdistetty Vöyri-Maksamaan kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Oulunkylä (liitetty Helsinkiin 1946): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Vanha Parainen (yhdistetty Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kanssa Länsi-Turunmaaksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Paraisten maalaiskunta (liitetty Paraisiin 1967): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Pernaja (liitetty suomienemmistöiseen Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Petolahti (liitetty Maalahteen 1973): ruotsinkielinen
- Pirttikylä (liitetty Närpiöön 1973): ruotsinkielinen
- Pohja (yhdistetty Karjaan ja Tammisaaren kanssa ruotsienemmistöiseksi Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Porvoon maalaiskunta (yhdistetty Porvoon kaupungin kanssa uudeksi Porvoon kaupungiksi 1997): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Purmo (liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977): ruotsinkielinen
- Raippaluoto (liitetty Mustasaareen 1973): ruotsinkielinen
- Ruotsinpyhtää (liitetty Loviisaan 2010): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Siipyy (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Snappertuna (liitetty Tammisaareen, pieni osa Karjaaseen 1977): ruotsinkielinen
- Sulva (jaettu Mustasaaren ja Vaasan kesken 1973): ruotsinkielinen
- Särkisalo (liitetty yksikielisesti suomenkieliseen Saloon 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä suomi
- Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Tammisaari (yhdistetty Karjaan ja Pohjan kanssa Raaseporiksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Teerijärvi (liitetty Kruunupyyhyn 1969): ruotsinkielinen
- Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Tiukka (liitetty Kristiinankaupunkiin 1973): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (liitetty Uuteenkaarlepyyhyn 1975): ruotsinkielinen
- Västanfjärd (yhdistetty Dragsfjärdin ja Kemiön kanssa Kemiönsaareksi 2009): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Vöyri-Maksamaa (yhdistetty Oravaisten kanssa Vöyriksi 2011): kaksikielinen, enemmistökielenä ruotsi
- Ylimarkku (liitetty Närpiöön 1973): ruotsinkielinen
- Ähtävä (liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan 1977): ruotsinkielinen
- Öja (liitetty Kaarlelaan 1969): ruotsinkielinen
Seuraavat kaksikielisiin kuntiin liitetyt kunnat olivat yksikielisesti suomenkielisiä:
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuntien kielellisestä asemasta päätös (Oikeusministeriön tiedote 13.12.2012) 13.12.2012. Valtioneuvosto. Arkistoitu 16.12.2012. Viitattu 22.9.2014.
- 1 2 Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2023–2032 Valtioneuvosto. Viitattu 27.5.2025.
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1932-12-30/03
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1943-02-07/05
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1953-02-08/16
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1962-12-29/10
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1973-12-30/3
- ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1982-12-31/7
- ↑ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003153988.html
- 1 2 3 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kielisuhde/001-2016/kuvaus.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013–2022 Finlex. 13.5.2015. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2016.
- ↑ Närpiö muuttuu kaksikieliseksi vuoden 2016 alusta Oikeusministeriön tiedote. 13.5.2015. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 10.1.2016.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Arkistoitu 26.12.2024. Viitattu 17.6.2025.