Pohjois-Savon maakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Käsitteellä Pohjois-Savo on myös muita merkityksiä.
Pohjois-Savon maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775)
Savon ja Karjalan lääni (1775–1831)
Kuopion lääni (1831–1997)
Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Kuopio
Maakuntajohtaja Marko Korhonen[1]
Kokonaispinta-ala 21 077,95 km²
5:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 17 344,41 km²
– sisävesi 3 733,54 km²
Väkiluku 248 006
6:nneksi suurin 30.9.2023 [3]
– väestötiheys 14,3 as./km² (30.9.2023)
Maakuntalaulu Savolaisen laulu
Nimikkolajit  
– eläin hirvi
– järvi Juojärvi
– kala muikku
– kasvi kotipihlaja
– kivi apatiitti
– lintu kuikka
Lyhenne FI-15

Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 248 179 (tilanne 30.6.2021). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.[4] Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto.

Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.

28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.[5]

Historiallinen maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Savon historiasta, maantieteestä ja kulttuurista:

Pääartikkeli: Savo

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Savon maakunta kuntakeskuksineen.

Pohjois-Savossa on 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 19. kunnaksi Joroinen. Kuntien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta (kaupunkien nimet on lihavoitu):

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat kunnat asukasluvun perusteella (31.7.2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. Kuopio, 119 997
  • 2. Siilinjärvi, 21 396
  • 3. Iisalmi, 21 317
  • 4. Varkaus, 20 393
  • 5. Leppävirta, 9 455
  • 6. Lapinlahti, 9 394
  • 7. Kiuruvesi, 7 934
  • 8. Suonenjoki, 7 014
  • 9. Pielavesi, 4 373
  • 10. Sonkajärvi, 3 870

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa sijaitsi 42 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[7]
1 Kuopion keskustaajama Kuopio &&&&&&&&&&088520.&&&&0088 520
2 Varkauden keskustaajama Varkaus 18 940
Leppävirta 249		 &&&&&&&&&&019189.&&&&0019 189
3 Iisalmen keskustaajama Iisalmi &&&&&&&&&&015293.&&&&0015 293
4 Siilinjärven kirkonkylä Siilinjärvi &&&&&&&&&&011416.&&&&0011 416
5 Toivala-Vuorela Siilinjärvi 5 524
Kuopio 153		 &&&&&&&&&&&05677.&&&&005 677
6 Suonenjoen keskustaajama Suonenjoki &&&&&&&&&&&05200.&&&&005 200
7 Leppävirran kirkonkylä Leppävirta &&&&&&&&&&&04209.&&&&004 209
8 Kiuruveden keskustaajama Kiuruvesi &&&&&&&&&&&04160.&&&&004 160
9 Lapinlahden kirkonkylä Lapinlahti &&&&&&&&&&&03565.&&&&003 565
10 Nilsiän keskustaajama Kuopio &&&&&&&&&&&03026.&&&&003 026

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Savon väestönkehitys vuosina 2000–2014.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Pohjois-Savon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 253 913
1985
  
 257 894
1990
  
 258 633
1995
  
 260 085
2000
  
 253 759
2005
  
 250 064
2010
  
 247 943
2015
  
 248 129
2020
  
 244 094
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Savo käsitetään yleisesti herännäishenkiseksi alueeksi, mikä antaa alueen seurakuntaelämälle tietyn pohjavireen. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta Pohjois-Savossa on kuitenkin verrattain vähäistä. Herännäisyyden ilmentyminen omaleimaisena liikkeenä on Etelä-Pohjanmaata heikompaa. Voimakkainta herännäisyyden kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Varsinkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähäisesti.[9]

Lestadiolaisuutta esiintyy paikoitellen Pohjois-Savossa, erityisesti Leppävirran–Varkauden sekä Vieremän–Kiuruveden alueella. Kansanlähetys on saanut jalansijaa enimmäkseen Pohjois-Savon kaupunkipaikkakunnilla.[9]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pohjois-Savon liitto, Henkilöstö, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. ↑ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu.] 26.10.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.10.2023.
  4. ↑ Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon tilastoesite, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Uudistuksia maakuntien nimiin mtvuutiset.fi. 26.2.1998. Viitattu 21.9.2022.
  6. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  7. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2016. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjois-Savon_maakunta&oldid=21627500”