Pohjois-Savon maakunta
| Pohjois-Savon maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit | Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Kuopio |
| Maakuntajohtaja | Tytti Määttä |
| Kokonaispinta-ala | 21 077,95 km² 5:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 17 344,41 km² |
| – sisävesi | 3 733,54 km² |
| Väkiluku | 248 772 6:nneksi suurin 30.9.2025 [2] |
| – väestötiheys | 14,34 as./km² (30.9.2025) |
| Maakuntalaulu | Savolaisen laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | hirvi |
| – järvi | Juojärvi |
| – kala | muikku |
| – kasvi | kotipihlaja |
| – kivi | apatiitti |
| – lintu | kuikka |
| Lyhenne | FI-15 |
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 248 190 (tilanne 30.6.2023). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.[3] Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto.
Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.
28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.[4]
Historiallinen maakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Savon historiasta, maantieteestä ja kulttuurista:
- Pääartikkeli: Savo
Aluejako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Savon maakunta muodostuu 19 kunnasta, joista viisi on kaupunkeja (lihavoituina).
Seutukunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entiset kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntavaihdokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 19. kunnaksi Joroinen.
Suurimmat taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2017 Pohjois-Savossa sijaitsi 42 taajamaa.[5] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[6] |
|---|---|---|---|
| 1 | Kuopion keskustaajama | Kuopio | 88 520 |
| 2 | Varkauden keskustaajama | Varkaus 18 940 Leppävirta 249 |
19 189 |
| 3 | Iisalmen keskustaajama | Iisalmi | 15 293 |
| 4 | Siilinjärven kirkonkylä | Siilinjärvi | 11 416 |
| 5 | Toivala-Vuorela | Siilinjärvi 5 524 Kuopio 153 |
5 677 |
| 6 | Suonenjoen keskustaajama | Suonenjoki | 5 200 |
| 7 | Leppävirran kirkonkylä | Leppävirta | 4 209 |
| 8 | Kiuruveden keskustaajama | Kiuruvesi | 4 160 |
| 9 | Lapinlahden kirkonkylä | Lapinlahti | 3 565 |
| 10 | Nilsiän keskustaajama | Kuopio | 3 026 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.
Kristinusko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Savo käsitetään yleisesti herännäishenkiseksi alueeksi, mikä antaa alueen seurakuntaelämälle tietyn pohjavireen. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta Pohjois-Savossa on kuitenkin verrattain vähäistä. Herännäisyyden ilmentyminen omaleimaisena liikkeenä on Etelä-Pohjanmaata heikompaa. Voimakkainta herännäisyyden kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Varsinkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähäisesti.[8]
Lestadiolaisuutta esiintyy paikoitellen Pohjois-Savossa, erityisesti Leppävirran–Varkauden sekä Vieremän–Kiuruveden alueella. Kansanlähetys on saanut jalansijaa enimmäkseen Pohjois-Savon kaupunkipaikkakunnilla.[8]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Näkymä Puijon tornista Kuopion keskustaan ja Kallavedelle. -
Kuopion lentoasema Siilinjärvellä. -
Syvärijärvi kuvattuna Tahkovuorelta. -
Taipaleen museokanava Varkaudessa. -
Ahkiolahden kanava Maaningalla. -
-
Olvin olutpanimo Iisalmessa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 24.10.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2025.
- ↑ Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon tilastoesite, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uudistuksia maakuntien nimiin mtvuutiset.fi. 26.2.1998. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Savon maakunta Wikimedia Commonsissa
