Puijon torni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puijon torni
Puijon torni vuonna 1963
Puijon torni vuonna 1963
Tiedot
Sijainti Puijo, Kuopio
Koordinaatit 62°54′35″N, 027°39′21″E
Rakennettu 1963
Käyttötarkoitus näkö- ja viestintätorni
Tila valmis
Yritykset
Arkkitehti Seppo Ruotsalainen
Omistaja Kuopion kaupunki
Korkeus
Kattokorkeus 75 m
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Puijon torni on Kuopion Puijolla sijaitseva 75 metriä korkea linkki- ja näkötorni.

Puijon mäen korkeus on noin 150 metriä Kallaveden pinnasta mitattuna. Tornin on suunnitellut arkkitehti Seppo Ruotsalainen, ja se on valmistunut vuonna 1963.

Tornista käytetään myös nimityksiä Suurtorni, Linkkitorni ja "Pottunuija". Tornin valmistumisen jälkeen sitä on saneerattu useita kertoja. Viimeisin saneeraus päättyi vuonna 2019.

Tornia käytetään matkailun ohella myös langattoman tietoliikenteen linkkiasemana ja puhelinpalvelujen tukiasemana. Aloite nykyisen tornin rakentamisesta tuli Posti- ja lennätinhallituksen taholta. Puhelinliikenteen automatisointi vaati linkkitornin rakentamista Kuopioon puhelinyhteyksien parantamiseksi.

Vuodesta 1960 lähtien tornihanketta käsittelivät Kuopion kaupungin, Kuopion Puhelinyhdistyksen, Posti- ja lennätinhallituksen sekä Kuopion Matkailuyhdistyksen edustajat. Neuvottelut päätyivät siihen, että KMY rahoittaisi ja rakentaisi tornin Posti- ja lennätinlaitoksen hyväksymien piirustusten mukaisesti. Vastineeksi Posti- ja lennätinlaitos sijoittaisi laitteensa torniin ja tulisi KMY:n vuokralaiseksi.

Arkkitehtikilpailua ei järjestetty, vaan pääsuunnittelijana toimi tunnettu kuopiolainen arkkitehti Seppo Ruotsalainen. Tornin malli otettiin pienennettynä Stuttgartin televisiotornista, joka oli ensimmäinen teräsbetoninen linkkitorni maailmassa ja valmistui 1956.

Valmistumisaikanaan Puijon linkkitorni oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa [1].

Tornin alapuolella kallion sisällä on yleisöltä suljettu luolasto, joka on toiminut muun muassa Posti-Telen ja Soneran laitetilana.

Torni toimi myös Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin innoituksena aloittaa Näsinneula-rakennushanke.[2]

Matkailukäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornin tärkein käyttötarkoitus on viestiliikenteen jälkeen matkailu. Tornin huippu sijaitsee 224 metriä Kallaveden pinnan yläpuolella ja 306 metriä meren pinnan yläpuolella.[3] Ravintola sijaitsee hieman alempana. Tornissa toimii ravintola ja kahvila, tornin juurella on lisäksi matkamuistomyymälä. Ylin yleisölle avoin kerros on näköalatasanne. Nykyisessä tornissa on käynyt yli 5,5 miljoonaa vierasta.[4]

Tornin juurella sijaitsevassa Puijon Majassa on myös ravintola sekä nykyisin suljettu 19 huoneen hotelli, joka tunnettiin alun perin nimellä Sporthotel Puijo. Sekä tornin että Puijon Majan omistaa Kuopion kaupunki, ja ne on vuokrattu alkaen kesäkuusta 2019 Puijo Peak Oy:lle.

Pyörivä ravintola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon nykyinen torni oli valmistuessaan Pohjoismaiden ensimmäinen pyörivällä ravintolalla varustettu näköalatorni.[4]

Puijon mäki kuvattuna Kallavedeltä vuonna 2005

Uuden tornin pyörivää ravintolaa varten rakennettiin suunnittelijansa, tuolloin 22-vuotiaan kuopiolaisen Kyösti Helinin, mukaan vielä nykyäänkin maailman suurin hammasrataskoneisto. Se on pyörittänyt ravintolaa rakentamisestaan vuonna 1963 lähtien. Täysi kierros ympäri kestää vaihteesta riippuen joko puoli tuntia tai tunnin.[5] Helinin Konepajan lisäksi tarjouskilpailuun osallistui muiden muassa Kone Oy.

Ravintolan ja kahvilan ravintoloitsijana toimii elokuusta 2019 alkaen Ravintolamestarit Oy. [6] [7]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suunnittelija: Kyösti Helin
  • Valmistaja: Helinin Konepaja, Kuopio
  • Valmistettu 1963
  • Teräsrakenne
  • Kahdet kiskot, joiden alla 40 kannatuspyörää
  • Hammaskehän halkaisija 16 metriä
  • Kehällä kymmenen kumikehäistä ohjauspyörää
  • Kaksi hammasvaihdemoottoria (kierros kerran tai kaksi kertaa tunnissa)
  • Puinen lattiakansi

Aiemmat tornit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puijon ensimmäinen puutorni vuonna 1900.

Mäellä on ennen nykyistä Puijon tornia sijainnut kaksi muutakin tornia. Näistä ensimmäisen, 16-metrisen puisen tornin, rakennutti raatimies C. R. Dahlström jo vuonna 1856. Seuraava, arkkitehti Johan Victor Strömbergin suunnittelema 24-metrinen, tiilestä rakennettu graniittijalkainen torni valmistui vuonna 1906. Sen vuonna 1931 "akkunapenkeille" asennetut suurennetut maisemavalokuvat keskeisiä maisemakohtia selittävine teksteineen toimivat esimerkkinä muissakin maamme näkötorneissa ja myös nykyisessä linkkitornissa sijaitsivat pitkään eri ilmansuuntien päänäkemäalueita kuvaavat panoraamataulut [8].

Puijon Pirtti valmistui puretun ensimmäisen puutornin paikalle vuonna 1907. Pirtti toimi taukotupana retkeilijöille ja matkailijoille. Vuonna 1936 tehdyn laajennuksen myötä siitä tuli Puijon Maja.

Toisessa Puijon tornissa oli toisen maailmansodan aikana ilmavalvonta-asema. Se purettiin vuonna 1963, kun nykyinen torni valmistui.[9]

14. lokakuuta 2006 vietettiin Puijon tornien 150-vuotisjuhlaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pöysä, Mervi: Puijon alueen matkailukäyttö vuosina 1856-1985, s. 23. Pöysä, Mervi, 1985.
  2. Särkänniemen historia (viittaa alkuperäislähteeseen: Wacklin, Matti: "Halkovuoren takaa huvittelukeskukseksi". Tampereen Särkänniemi Oy, 1999.) Särkänniemi. Viitattu 2.2.2008.
  3. Kulttuuri ja design Puijo Peak. Viitattu 2.10.2020.
  4. a b Vuorikari, Outi & Vornanen, Jouni: "Tornit ovat tärkeä osa Puijon historiaa" ja "Puijon nykyinen torni on lajissaan ensimmäinen Pohjoismaissa". Kuopiolainen, Kesä 2004, s. 10–13. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 2.2.2008.
  5. Katja Hedberg: Se pyörii maailman tappiin. (Erik ja Kyösti Helinin haastattelu) Savon Sanomat, 13.10.2006.
  6. Puijon ravintolat Kuopio Puijo Peak. Viitattu 2.10.2020.
  7. Puijon tornin ravintola avataan uudelleen kesällä, taustalla Ravintolamestarit Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2020.
  8. Pöysä, Mervi: Puijon alueen matkailukäyttö vuosina 1856-1985, s. 23. Pöysä, Mervi, 1985.
  9. vanha Puijon torni (toinen) ja pirtti Museoviraston Kuvakokoelmat. Viitattu 12.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puijon torni.

Puijo Peak Oy

Puijon kehittämisyhdistys ry