Näsinneula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näsinneula
Näsinneula elokuussa 2015.
Näsinneula elokuussa 2015.
Tiedot
Sijainti Tampere
Koordinaatit 61°30′18″N, 023°44′36″E
Tila Valmis
Peruskiven muuraus 1970
Rakennettu 1970–1971
Avajaiset 1. toukokuuta 1971
Käyttötarkoitus näköala- ja viestintätorni,
sisältää ravintolan
Korkeus
Antenni 168[1] m
Kattokorkeus 134,5[1] m
Tekniset tiedot
Hissien määrä 2
Yritykset
Arkkitehti Pekka Ilveskoski

Näsinneula on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Itse torniosa on 134,5 metriä korkea.[1] Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen.[2] Näsinneula on Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni Tukholman Kaknästornetin jälkeen.[3]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsinneula vuonna 1971 ilmestyneessä postimerkissä.

Ajatus näköalatornista alueelle on peräisin Tampereen silloiselta kaupunginjohtaja Erkki Lindforsilta, joka sai vieraillessaan Puijon tornissa idean rakennuttaa Tampereelle vastaava torni.[4] Alun perin suunnitelmissa oli myös vaihtoehtoisesti Pyynikin näkötornin korottaminen. Särkänniemen lisäksi mahdollisia sijainteja tornille oli kaavailtu Ratinasta ja Pispalasta.[5] Torni kantoi suunnitelmissa alkujaan Särkänneula-nimeä.[5] Näsinneulan nimen keksi kunnallisneuvos Lauri Santamäki; nimen perustana olivat viereinen Näsijärvi ja Seattlen Space Needle -torni. Tornin korkeus määritettiin helikopterista käsin.[5]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsinneula kaupunkikuvassa.

Torni rakennettiin vuosina 19701971, ja sen on suunnitellut Pekka Ilveskoski. Urakoitsijaksi valittiin Tampereen Haka.[5] Unkarista tilatut rakennusmiehet rakensivat tornin rungon teräsbetonista 33 vuorokaudessa liukuvaluna, joka aloitettiin 8.6.1970. Betoni toimitettiin paikalle Soraseulan betoniautoilla. Tornin neula koostuu teräksisestä mastosta, jonka huipulla on vielä lasikuituinen masto. Näsinneula valittiin vuonna 1970 Vuoden betonirakenteeksi. Valinnan teki Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö.[6]

Tornin perusta on noin 15 metriä Näsijärveä korkeammalla. Yhden metrin matkalla torni kapenee 2 cm.[5] Liukuvalun aloituspisteessä tornin halkaisija on 10,525 m ja ulkoseinän paksuus 60 cm. Hissien pysähtymistasanteella, 120 metrin korkeudessa, on varsinainen näköalatasanne ja kahvila. 10 metriä alempana 110 metrissä on ulkoilmatasanne. Näsinneula voi kovassa tuulessa kallistua 15 cm tuulen suuntaan.[5]

Hissit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsinneula yöllä

Nousu tornin huipulle tapahtuu yleisömäärän mukaan yhdellä tai kahdella 15 hengen pikahissillä. Hissit nousevat huipulle 32 sekunnissa, ja niiden ajonopeus on 6 m/s. Hissit on valmistanut Valmet-Schlieren Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella ja modernisoinut Otis-hissiyhtiö vuonna 1997.[7] Ne ovat Suomen nopeimmat julkisessa käytössä olevat henkilöhissit. Sähköhäiriön sattuessa käynnistyy oma dieselkäyttöinen varavoima-asema. Hätätilanteessa tornin ulkoilmatasanteelta poistutaan porrashuoneen 700 porrasta pitkin.

Ravintola Näsinneula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsinneulan näkötornin ylemmässä kerroksessa 124 metrin korkeudessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Ravintola kuuluu Tampereen korkeatasoisimpiin ravintoloihin.[8]

Digitan radioasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsinneulassa sijaitsee myös Digitan radioasema, josta lähetetään (2013) seuraavia radiokanavia: Iskelmä Tampere, Groove FM, Radio City Tampere, The Voice, Radio Suomipop, Radio Classic ja Radio Moreeni.[9][10]

Säämerkkivalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornin huipulle lisättiin vuonna 1971 säämerkkivalot.[5] Henkilökunta ohjaa valoja, ja niiden tila määritellään Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden mukaisesti. Valot kertovat kaupunkilaisille tulevasta säästä seuraavasti:

kolme keltaista       = aurinkoista
kaksi keltaista, yksi vihreä       = puolipilvistä tai pilvistä
yksi keltainen, kaksi vihreää       = ajoittain sadetta
kolme vihreää       = sadetta
Näsinneulan siluetti

Porrasjuoksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsinneulan porrasjuoksussa juostaan 651 porrasta ja 120 metriä ylöspäin.[11] Kilpailun ennätys on vuodelta 1989, jolloin palomies Jari Koistinen juoksi ylös 3 minuutin 4 sekunnin ajalla.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tampere, Usein kysyttyä 4.10.2011. Tampereen kaupunki. Viitattu 20.10.2014.
  2. Näin Näsinneulan ravintola avasi remontin jälkeen, Tamperelainen 12.4.2011
  3. Särkänniemi
  4. Peltonen, Lasse & Laine, Markus: Napoleon ja Näsinneula. Aviisi, 1996, nro 15. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.1.2009.
  5. a b c d e f g Näsinneulan historia. Kahvila Pilvilinnan infotaulut, 2009.
  6. Koivisto, Maritta: Concrete architecture and structures in Finland 40 years, s. 2. Vuoden betonirakenne - historia. Betoni-lehti, Betoniteollisuus ry, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.10.2011).
  7. http://www.elevaattorit.org/index.php?E=354
  8. http://www.viisitahtea.fi/content/view/1902/101/ Viisi tähteä -lehden arvostelu
  9. http://digita.fi/kuluttajat/karttapalvelu/radion_karttapalvelu/
  10. Aamulehden verkkouutinen
  11. Näinneula porrasjuoksu
  12. Viivi Koivu: Lähde juoksemaan Näsinneulan portaita Moron joukkueeseen. Aamulehti, Moro, 3.3.2016, s. 10.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]