Vieremä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee savolaista kuntaa. Vieremä on myös kaupunginosa Hyvinkäällä ja Forssassa.
Vieremä
Vieremä.vaakuna.svg Vieremä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.vierema.fi
Sijainti 63°44′35″N, 27°00′05″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskus Vieremän kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 973,35 km²
113:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 925,22 km²
– sisävesi 48,13 km²
Väkiluku 3 704
205:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 4,00 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Mika Suomalainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • KD
 • Ps.
 • Kok.

13
5
1
1
1

Vieremä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 704 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 973,35 km², josta 48,13 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4 asukasta/km².

Kunta perustettiin Iisalmen maalaiskunnasta erottamalla vuonna 1922.[7]

Vapaa-ajan asuntoja Vieremällä on 496.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieremän naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Pyhäntä ja Sonkajärvi.

Vieremän Natura-kohteita ovat Selkäsuo, Saarisuo-Kurkisuo, Rahajärvi-Kontteroinen, Hyppyypuronsuo, Naimapuron metsä, Mammonhauta-Rotimojoki, Kaatiainen, Joutensuo, Hällämönharju-Valkeiskangas ja Talaskangas.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikka, Haajainen (Haajaiskylä), Kaarakkala, Karankamäki, Kauppilanmäki, Kirkonkylä, Rotimojoki, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki, Pyöree, Salahmi, Savimäki, Valkeiskylä (Valkiamäki).

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieremän kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Mika Suomalainen.[10] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieremän teollisuuselämä on vahvassa kasvussa. Vieremällä toimivia yrityksiä ovat Ponsse Oyj, muun muassa kevytsoraharkkoja, pihakiviä, kaivonrenkaita ja pilarianturoita valmistava Lujabetoni Oy, elementti- ja moduulitaloja valmistava Ratesteel Oy, HT Laser Oy ja Hytar Oy. Näistä Ponsse on tunnetuin valmistamiensa metsäkoneitten vuoksi. Yritys työllistää yli 800 henkilöä, joista noin 440 Vieremällä. Ponssen alihankkijoina toimivat muun muassa Ratesteel, joka valmistaa erilaisia teräsrakenteita. HT Laser leikkaa ja särmää erilaisia metalleja ja Hytar valmistaa hydraulijärjestelmiä. Finnritilä valmistaa metalliritilöitä teollisuudelle.[11]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Ponsse, Ratesteel, Veljekset Heiskanen ja Soraliike Ikola. .[12]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opaskyltti Kiuruveden suunnasta.

Kunnan halki kulkee luode–kaakko-suunnassa kantatie 88. Lähin kaupunki on 25 kilometriä etelään sijaitseva Iisalmi, josta lähtee päivittäin Pendolino-, InterCity-, pika- ja taajamajunia kaikkialle Suomeen. Vieremän kunnan alueella sijaitsee myös Kauppilanmäen rautatieasema, mutta se on vain tavaraliikenteen käytössä. Lähin lentoasema on Kajaanin lentoasema Kajaanissa. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee lentokoneiden varalaskupaikka. Kirkonkylän liepeillä sijaitseva venesatama on Vuoksen vesireitin pohjoisin satama. Reittiä voivat matkata veneet, joiden syväys on enintään yksi metri.

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan vieremäläisten asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pohjois-Savon toiseksi suurin: 18 600 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vieremän väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 134
1985
  
4 960
1990
  
4 779
1995
  
4 637
2000
  
4 361
2005
  
4 125
2010
  
3 982
2015
  
3 757
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieremän kirkonkylällä toimivat alakoulu, yläkoulu ja lukio. Alaluokkien (1-6) opetusta annetaan myös kolmella kyläkoululla.[15]

Vieremän paloasemalla Teollisuustiellä sijaitsevat seuraavat yksiköt: johto- ja tarkastusauto PS 065, sammutusauto PS 691, säiliöauto PS 693 sekä miehistö- ja ensivasteauto PS 697.

Vieremän ensihoitopalvelun tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Vieremällä on yksi ambulanssi, PS 132, joka on välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä kello 8–20. Muina aikoina ambulanssi tulee Iisalmesta, Kiuruvedeltä tai lähimmän yksikön periaatteella. Aikaisemmin Vieremän ensihoitopalvelun tuotti Vieremän sairaankuljetus Oy.

Nähtävyyksiä ja käyntikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja vieremäläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Vieremä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Tapio Toivola: Vieremän kunnan historiaa Viitattu 1.2.2017.
  8. Pohjois-Savon liitto: Kesämökkien määrä 25. toukokuuta 2007. Viitattu 16. lokakuuta 2007.
  9. Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. Mika Suomalainen valittiin Vieremälle Iisalmen Sanomat. Viitattu 14.1.2018.
  11. Finnritilän osake-enemmistö pääomasijoittajille Tekniikka ja talous 1.8.2008
  12. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  13. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. Opetus ja koulutus Vieremä. Viitattu 14.1.2018.
  16. Luontoon.fi – Talaskankaan luonnonsuojelualue

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kauppinen, Asko (toim.): Palosenjärven kyläkirja. Palosenjärven kyläseura, 2008. ISBN 978-952-92-4485-0.
  • Kokkonen, Jouko (toim.): Hajallaan ku Haajaiskylä - koossa ku Konolanmäki : Haajaisten ja Konolanmäen kyläkirja. Haajaisten nuorisoseura, 2005. ISBN 952-91-9507-9.