Leppävirta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppävirta
Leppävirta.vaakuna.svg Leppävirta.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′30″N, 027°47′15″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Varkauden seutukunta
Hallinnollinen keskus Leppävirran kirkonkylä
Perustettu 1639
Kokonaispinta-ala 1 519,64 km²
71:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 136,00 km²
– sisävesi 383,64 km²
Väkiluku 9 765
103:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 8,60 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Matti Raatikainen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Ps.
 • KD

16
9
3
3
2
2
www.leppavirta.fi

Leppävirta on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 9 765 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 519,64 km², josta 383,64 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 8,6 asukasta/km².

Leppävirran kunnantalo.

Leppävirta on teollistunut asuin- ja yrityskunta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirta sijaitsee Pohjois-Savossa Itä-Suomen läänissä, 5-tien ja Saimaan syväväylän varrella, käsittäen pääosan Suomen suurinta Soisalon saarta.

rantaosayleiskaava-alueet: Suvasvesi 240 km2, Unnukka 136 km2, Sorsavesi 66 km2

Leppävirran naapurikunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Kuopio, Pieksämäki, Suonenjoki, Tuusniemi ja Varkaus.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hartikansalo, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Häikiä, Häyry, Jokilahti, Keinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kotalahti, Kivijärvi, Kurjalanranta, Lappi, Leppämäki, Leppävirta, Lylymäki, Moninmäki, Mustinmäki, Niinimäki, Nikkilänmäki, Näätänmaa, Oravikoski, Osmajärvi, Paukarlahti, Petromäki, Puponmäki, Rauvastenlahti, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamainen, Saijanlahti, Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Sorsakoski, Särkilahti, Särkijärvi, Tahvanala, Tanskansaari, Takkula, Timola, Tuppurinmäki, Unnukansalo, Valkeamäki, Valkeisenranta, Vehmaansalo.

Orinoron rotko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustinmäessä sijaitsee jäätikköjen uurtama pystyseinäinen Orinoron rotko, jonka pituus on noin sata metriä ja syvyys lähes 20 metriä. Rotkon pohjalla pulppuaa lähde, ja lumi ja jää säilyvät siellä kesäkuulle saakka. Alueella kasvaa muun muassa raidankeuhkojäkälä. Orinoron rotko kuuluu Savon seitsemään ihmeeseen.[7][8][9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Leppävirralla oli 9 782 asukasta, joista 5 563 asui taajamissa, 4 085 haja-asutusalueilla ja 134 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Leppävirran taajama-aste on 57,7 %.[10] Leppävirran taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Leppävirran kirkonkylä 4 209
2 Sorsakoski 728
3 Oravikoski 377
4 Varkauden keskustaajama* 249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Varkauden keskustaajama ulottuu pääosin Varkauden kaupungin alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirta erotettiin omaksi pitäjäkseen vuonna 1639, kun Kuopion pitäjä jaettiin kahtia.[12]

Leppävirta kuului Joroisten, Juvan ja Rantasalmen ohella Savon kartanovyöhykkeeseen. Kartanoiden mailla sijaitsi runsaasti torppia ja mäkitupia. Kartanoiden omistajasuvut muodostivat ruotsinkielisen yläluokan.[13]

Luonnonkaunis Leppävirran reitti houkutteli jo 1300-luvulla eräretkeläisiä seudulle. Nykyisinkin sama reitti palvelee sekä rahti- että henkilöliikennettä Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle.

Leppävirran sijainti ja pitkät teolliset perinteet ovat mahdollistaneet monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymisen kuntaan maa- ja metsätalouden rinnalle.

Leppävirralle perustettiin kansakouluja aikaisemmin kuin muualle Suomeen. Siellä oli sahoja ja Hackman-yhtiöiden Sorsakosken metallitehdas. Vuonna 1918 Leppävirralla ja Varkaudessa oli punainen saareke valkoisen Suomen keskellä.[13]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkollinen kansanopetus ei ajan mittaan kyennyt tyydyttämään kansanopetuksen kasvavia tarpeita. Keisari Aleksanteri II pani v. 1856 alulle kansanopetuksen uudistamisen. Sorsakosken sahan kansakoulu avasi ovensa 1.10.1862 insinöörikapteeni Ekströmin tuparakennuksessa. Leppävirran tyttökansakoulu perustettiin 21.1.1872 Pekka Kansasen huoneissa Nikkilänmäellä. Kuntakokouksessa 5.11.1882 päätettiin perustaa kouluja sivukylille. Ensimmäinen sivukylä koulu valmistui kesällä 1884 Kurjalaan. Seuraavaksi tuli kansakouluja v.1896 Timolaan, v.1897 Kotalahteen, v.1898 Mustinmäkeen ja Näädänmaahan, v.1899 Moninmäkeen ja Sarkamäkeen. v.1900 Haapamäkeen ja Konnuslahteen. [14]

Leppävirralla järjestettiin vuodesta 18871 lähtien kiertävä käsityökoulu vuoteen 1917 asti tiedetään ainakin sen toimineen.

Luku- ja musiikkiharrastuksia alkoi virrata Leppävirralle Yhdysvalloista ja Länsi-Euroopan kautta.

Lukuseura oli säätylisten harrastus, sen synnyn selittänee se, että paikkakunnalla asui tavanomaista lukuhaluisempaa väestöä.

Leppävirran vanhin torvisoittokunta perustettiin Sorsakoskelle, asialla oli opettaja Antti Tani. Torvisoittokunnat eivät jääneet ainoiksi musiikkinharrastukseksi. Leppävirralla syntyi laulukuoroja. Vilkkaina vuosina laulukuoroja oli peräti yhdeksän. [15]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Leppävirran perinneruoaksi valittiin kuivatusta kalasta ja sianlihasta tehty kapakalapaisti.[16]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Leppävirran yrityksistä on jäseniä Leppävirran Yrittäjissä, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Hackman (nykyisin osa Iittala-konsernia) on Leppävirran Sorsakoskelta kotoisin oleva metallialan yritys. Leppävirralla toimii myös useita metalliteollisuuden alihankkijoita, kuten Supset Oy, Sorsakosken Konepaja Oy, Pivaset Oy, GeoTools Oy, Jarmatic Oy ym. Paikkakunnalla on LVI-alan yrityksiä, kuten HögforsGST, Gebwell Oy, PT Energiaporaus Oy, Mikenti Oy ym. Leppävirralla valmistetaan myös laivojen palo-ovia (Parmarine Oy) ja työmaatiloja ja tilaelementtirakennuksia (Parmaco Production). Leppävirralla on lisäksi paljon muita eri alojen yrityksiä, kuten Mikrotuki Jani Itkonen, Savon Tietosähkö Oy, Graafinen Suunnittelija Anssi Toivanen, Leppävirran Lääkäripalvelut Oy, JSE-Tek, ym. Leppävirta on elinkeinoelämältään varsin yrittäjävetoinen.

Oravikoskella on toiminut Outokumpu Oy:n Kotalahden kaivos vuosina 1959–1987. Kaivos oli nikkelikaivos, jonka malmi sisälsi myös kuparia. Enimmillään kaivos työllisti yli 300 henkeä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Leppävirran väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 560
1985
  
11 545
1990
  
11 670
1995
  
11 592
2000
  
11 085
2005
  
10 967
2010
  
10 556
2015
  
9 953
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Leppävirralla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Leppävirran alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[19]

Palo- ja pelastuspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran Koulutiellä sijaitsevalla paloasemalla sijaitsevat yksiköt johto- ja tarkastusauto, PS421 sammutusauto, PS423 säiliöauto, PS427 miehistö- ja ensivasteauto ja 2 venettä. Venesatamassa on vielä 1 vene.

Leppävirralla oli myös Sorsakosken taajamassa Sorsakosken TPK/VPK eli Leppävirran toinen paloasema. Sorsakosken palokunta lakkautettiin vuonna 2012.

Leppävirralla sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut tuottaa Kuopion yliopistollinen sairaala, yksikön tunnus on EPS 421.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran kuntakeskuksessa sijaitsee Sport & Spa Hotel Vesileppis, jonka yhteydessä toimii elämysmatkailukeskus sekä maastohiihtoon tarkoitettu maanalainen hiihtoareena, jäähalli ja monitoimiareena. Kalmalahden rannalla kirkonkylässä sijaitsee myös kunnan omistama ja rahoittama Mansikkaharjun leirintäalue. Niemilomat tarjoaa majoitus-, kokous- ja koulutustiloja.

Virkistyskalastusta voi harrastaa noin seitsemän kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijaitsevalla Konnuksen kanava-alue (3 kanavaa 1800-luvun puolivälin tienoilta nykypäivään) ja Konnuskoskella. Kunnassa on myös Matkailukeskus Unnukka ja vuokrattavia lomamökkejä.[1]

Leppävirralla sijaitsee myös aiemmin Suomen suurimpana saarena pidetty Soisalo.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja leppävirtalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Leppävirta Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Orinoron rotko - yksi Savon seitsemästä ihmeestä visitleppavirta.fi. Viitattu 25.8.2016.
  8. Geologiset luontokohteet - Orinoron rotkolaakso Geologinen tutkimuslaitos, luontokohteet.geo.fi. Viitattu 25.8.2016.
  9. Seija Väre, kuvat Antti Väre: Orinoro on yksi Savon seitsemästä ihmeestä 3.3.2010. anna.fi. Viitattu 25.8.2016.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. Kuinka Leppävirta syntyi Leppävirta. Viitattu 18.1.2018.
  13. a b Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla Itsenäisyys 100. Viitattu 18.1.2018.
  14. Olavi Holmi: Leppävirran Historia II, s. 283-304. Leppävirran Kunta, 1995.
  15. Olavi Holvi: Leppävirran Historia II, s. 306-318. Leppävirran Kunta, 1995.
  16. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  20. http://www.anuvehvilainen.fi/esittely.php

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]