Kiuruvesi

Kiuruvesi
vaakuna	sijainti
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Sijainti	63°39′10″N, 026°37′10″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero	263
Hallinnollinen keskus	Kiuruveden keskustaajama
Perustettu	1873
– kaupungiksi	1993
Kokonaispinta-ala	1 422,90 km² 79:nneksi suurin 2019
– maa	1 328,14 km²
– sisävesi	94,76 km²
Väkiluku	8 149 122:nneksi suurin 31.12.2018
– väestötiheys	6,14 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	14,9 %
– 15–64-v.	57,2 %
– yli 64-v.	27,9 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	98,9 %
– muut	1,1 %
Kunnallisvero	20,75 % 181:nneksi suurin 2019
Kaupunginjohtaja	Jarmo Muiniekka
Kaupunginvaltuusto	33 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • Ps.  • KD	17 7 6 2 1
www.kiuruvesi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873. Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Maantiede

Kiuruveden rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.

Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.

Kiuruveden Natura-kohteita ovat Toukkasuo-Huttusuo, Suojoen metsä, Luupuveden lintujärvet sekä Jynkänjärven ja Putousnotkon lehdot.

Kylät

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

Elinkeinot

Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta ja se on Suomen suurin naudanlihan tuottaja. Kaupunki oli pitkään myös Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.

Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa. Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978. Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia.

Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa. Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81). Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa.

Liikenne

Kiuruveden rautatieasema

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.

Tapahtumat

Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä Iskelmäviikko. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.

Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899. Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.

Ruokakulttuuri

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiuruveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			12 030
1985			12 000
1990			11 415
1995			11 179
2000			10 358
2005			9 745
2010			9 157
2015			8 600
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kiuruvedellä oli 8 283 asukasta, joista 4 160 asui taajamissa, 4 052 haja-asutusalueilla ja 71 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kiuruveden taajama-aste on 50,7 %. Kiuruveden taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Kiuruveden keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 4 160 asukasta.

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiuruvedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kiuruveden seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys, sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys.

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta.

Tunnettuja kiuruvetisiä

Erkki Ahonen, tieteiskirjailija ja runoilija Ismo Apell, näyttelijä Annika Grof, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Anssi Halmesvirta, historioitsija Heidi Jaatinen, kirjailija Antti Kiviranta (synt. Pöksyläinen), päätoimittaja Henri Knuutinen, jääkiekkoilija Lauri Kokkonen, kirjailija Ari Komulainen, umpihankihiihtäjä Antti Kämäräinen, kansanmuusikko Kalle Kämäräinen, kansanedustaja Ville Kämäräinen, kansanedustaja Juha Kärkkäinen, liikemies Pyry Kärkkäinen, jalkapalloilija Markku Laukkanen, penkkipunnertaja Lauri Leskinen, kirjailija Timo Lipitsä, kansanmuusikko Paavo Lonkila, olympiavoittaja Heikki Lounaja, kirjailija Malmivaaran pappissuku

Anna-Maria Mård (”Haapakummun Anna-Mari”), selvänäkijä ja parantaja Soini Nikkinen, keihäänheittäjä Ilmari Niskanen, jalkapalloilija Viljo Nousiainen, yleisurheiluvalmentaja Sirkka Paikkala, nimistöntutkija Onni Palaste, sotakirjailija Matti Pietikäinen, tietojenkäsittelytieteilijä Juho Pöksyläinen, kansankirjailija Esko Rautio, Kiuruveden kunnan- ja kaupunginjohtaja Alfred Ruotsalainen, taiteilija Aku Räty, herännäissaarnaaja Kalle Röntynen, kansanedustaja Erkki ”Seppä” Saastamoinen, kyläseppä ja kansanpelimanni Seppo Saastamoinen, liikemies Berat Sadik, jalkapalloilija Elias Simojoki, kansanedustaja, pastori Matti Tenhunen, toimittaja ja kommunisti Taneli Tenhunen, pyörätuolitenniksen pelaaja Paavo Tikkanen, lehtimies Nitte Valo, laulaja Raimo Väyrynen, professori, Suomen akatemian johtaja

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):

• Keskusta 17 paikkaa (+1 paikkaa)
• Kokoomus 6 paikkaa (-1 paikkaa)
• Vasemmistoliitto 7 paikkaa
• Kristillisdemokraatit 1 paikka
• SDP 0 paikkaa (ei muutosta)
• Perussuomalaiset 2 paikkaa

Matkailu

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

• Kotiseutumuseo
• Raivaajapatsas
• Hingunniemen maatalousoppilaitos
• Kaupungintalo
• Kulttuuritalo
• Kuorevirran vapaa-aikakeskus
• Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
• Kiuruveden Iskelmäviikko
• Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni

Katso myös

• Luettelo Kiuruveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi Wikimedia Commonsissa

• Kiuruveden kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Kiuruveden avainluvut
• matkailutietoa Kiuruveden kaupungista