Siirry sisältöön

Kiuruvesi

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia, jossa sijaitsee samanniminen järvi.
Kiuruvesi

vaakuna

sijainti

Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Sijainti 63°39′10″N, 026°37′10″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 263
Hallinnollinen keskus Kiuruveden keskustaajama
Perustettu 1873
– kaupungiksi 1993
Kokonaispinta-ala 1 422,90 km²
80:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 1 328,32 km²
– sisävesi 94,58 km²
Väkiluku 7 339
128:nneksi suurin 28.2.2025 [2]
– väestötiheys 5,53 as./km² (28.2.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 52,3 %
– yli 64-v. 33,5 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 97,9 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 9,5 %
60:nneksi suurin 2025 [5]
Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen
Kaupunginvaltuusto 33 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Liik.
 • Vas.
 • PS
 • Kok.
 • KD
11
5
5
4
3
1
www.kiuruvesi.fi

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873.[7] Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruvesi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteiskulmassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalla.

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden Natura-kohteita ovat Toukkasuo-Huttusuo, Suojoen metsä, Luupuveden lintujärvet sekä Jynkänjärven ja Putousnotkon lehdot.[8]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta. Kaupunki oli pitkään Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.[9][10][11]

Kiuruvesi on edelleen Suomen suurin naudanlihantuottajapitäjä. Lisäksi Kiuruvesi tuottaa Suomessa kolmanneksi eniten maitoa. lähde?

Kiuruvedelle on suunnitteilla Valion ja ST1:n toimesta biokaasulaitos.lähde?

Kiuruvesi palkittiin vuonna 2023 Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana.[12]

Paikkakunnan tunnuksena on Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.[13] Uudessa kaupunkistrategiassa 2022–2025 käytetään myös tunnuksena Kiuruvesi – Elämää kaikilla aisteilla.lähde?

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen kahdestatoista säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa.[14] Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978.[15] Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)[16]

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Kiuruvesi valittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi vuonna 2023.lähde?

Luomuteema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa.[17] Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81).[18] Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) perustettiin kesäkuussa 2011, ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa[19]. Amerikkalaisen jalkapallon seuran nimi taas viittaa kaupungin maitopitäjyyteen; seuran nimi on Milky City Farmers.[20]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiuruveden rautatieasema

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi–Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama, joka on Saimaan huviveneliikenteen pohjoisin.

Kiuruveden ja Iisalmen välillä oli laivaliikennettä Kiurujoen vuonna 1866 alkaneen perkauksen jälkeen varhaisimmillaan vuosina 1869–80, jolloin Iisalmesta Nivanmäen laituriin liikennöi Piku-höyrypaatti.

1890-luvulla väliä liikennöi Suomela, sen jälkeen Johan Puustisen Mesek ja Joachim Putkosen Kalervo. Vuosina 1902–23 liikennöi Kalervon ohella kolmekin Kiuruvesi-nimistä laivaa, niistä ensimmäinen, vuosina 1902–1906 käytössä ollut, oli lempinimeltään Pikku-Kiuru. Vuonna 1906 tuli käyttöön toinen Kiuruvesi, 27-metrinen 150 matkustajaa kuljettava, joka kantoi lempinimeä Iso-Hömö.

Höyrylaiva Kiuruvesi 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä

Laivaliikenne päättyi Saarikosken kanavan sulkemiseen padolla vuonna 1931. Vesiliikenteen tarvetta vähensi Iisalmi–Ylivieska-radan valmistuminen 1924.[21][22]

Etäisyyksiä Kiuruvedeltä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruvedellä on viisi alakoulua (esikoulu ja luokka-asteet 1–6): Kalliokylän koulu, Lahnajoen koulu, Luupuveden koulu, Nivan koulu ja Rytkyn koulu. Yläkouluja (luokka-asteet 7–9) on yksi (Kiuruveden yläkoulu) ja sen yhteydessä annetaan myös erityisopetusta. Toisen asteen yleissivistävää koulutusta ja joillain linjoilla valinnaista ammatillista opetusta antaa Kiuruveden lukio.[23] Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä voi opiskella hevostaloutta.[24]

Perusterveyspalveluja tarjoaa Kiuruveden terveyskeskus.[25] Kulttuuripalveluja tarjoavat muun muassa Kiuruveden kulttuuritalo ja siellä sijaitseva Kiuruveden kaupunginkirjasto, Kiuruveden kirjastoauto sekä Kiuruveden kotiseutumuseo.[26][27]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä Iskelmäviikko. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.
Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko. Tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt. Tapahtuma teki kesällä 2023 yleisöennätyksen. Viikon konserteissa oli yhteensä 65 000 kävijää, mikä on yli 15 000 kävijää enemmän kuin aiempi ennätys.

Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899.[28] Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.[29]

Kiuruvedellä on Aamulypsy Areena, joka saavutti suuren valtakunnallisen huomion maaliskuussa 2022. Tuolloin Kiuruveden jäähallin nimi muutettiin Aamulypsy Areenaksi, kun Suomipopin Aamulypsyjuontajat etsivät jäähallia suorassa radiolähetyksessä. Tempaus palkittiin vuoden 2023 Radiogaalassa.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, ”myvyt”.[30]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiuruveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 12 030
1985
  
 12 000
1990
  
 11 415
1995
  
 11 179
2000
  
 10 358
2005
  
 9 745
2010
  
 9 157
2015
  
 8 600
2020
  
 7 987
Lähde: Tilastokeskus.[31]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kiuruvedellä oli 8 283 asukasta, joista 4 160 asui taajamassa, 4 052 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kiuruveden taajama-aste on 50,7 %.[32] Kunnassa on vain yksi taajama, Kiuruveden keskustaajama.[33]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiuruvedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[34]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[35], sekä vanhoillislestadiolaisuus, jota edustaa Kiuruveden rauhanyhdistys[36].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta[37] ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta[38].

Tunnettuja kiuruvetisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustossa on vuodesta 2021 alkaen 29 paikkaa (edellisellä valtuustokaudella 34 paikkaa) Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kuntavaalien 2021 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):[41]

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

  • Kotiseutumuseo
  • Raivaajapatsas
  • Ylä-Savon Ammattiopisto, Hingunniemi (hevostalouden koulutusyksikkö)
  • Kaupungintalo
  • Kulttuuritalo
  • Kuorevirran vapaa-aikakeskus
  • Kiuruveden Iskelmäviikko
  • Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni[42]
  • Aamulypsy-Areena [43]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M02* 28.2.2025. Tilastokeskus. Viitattu 28.3.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Kiuruvesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 31.10.2007.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9. ↑ Kiuruvesi putoaa maitokaupunkien kakkoseksi. Iisalmen Sanomat, 20.9.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.7.2014. Arkistoitu 14.7.2014.
  10. ↑ Alueittainen maidontuotanto 2013/2014 Maataloustilastot. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.7.2014.
  11. ↑ Maaseudun Tulevaisuus: Kuopio nyt maan suurin maitopitäjä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2016.
  12. ↑ Kiuruvesi on vuoden 2022 Yrittäjäystävällisin kunta Pohjois-Savon liitto. Viitattu 4.2.2024.
  13. ↑ Kiuruveden tunnukset Kiuruvesi: Kiuruveden kaupunki. Arkistoitu 13.5.2008. Viitattu 19.7.2008.
  14. ↑ Majaharju: Kiuruvetinen maatiaiskana[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Tuottava idea: kilpailun historiikki 1977–2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Elonet: Säilörehu pyörille (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Kiupa-historia (Sporttisaitti.com)
  18. ↑ Kiuruveden Kiekko-81 (www.KK-81.com) (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Kiuruveden urheilijat - Seuran esittely kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti.com. Kiuruvesi: Kiuruveden urheilijat. Arkistoitu 16.5.2014. Viitattu 8.1.2012.
  20. ↑ Kiuruvesi Milky City Farmers Jenkkifutis.fi. Viitattu 30.7.2021.
  21. ↑ Liikenneolojen vaikutus kulttuuriympäristöön www.iisalmi.fi. Viitattu 14.11.2023.
  22. ↑ Historiaa: liikenneyhteydet www.kiuruvesi.fi. Viitattu 14.11.2023.
  23. ↑ Koulut ja yhteystiedot kiuruvesi.fi. Viitattu 30.5.2020.
  24. ↑ Ammatillinen- ja aikuiskoulutus kiuruvesi.fi. Viitattu 30.5.2020.
  25. ↑ Arkistoitu kopio Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä, ylasavonsote.fi. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 11.7.2020.
  26. ↑ Kiuruveden kaupunginkirjasto Kiuruveden kaupunki, kiuruvesi.fi. Viitattu 11.7.2020.
  27. ↑ Kiuruveden kotiseutumuseo pohjois-savonmuisti.fi. Viitattu 11.7.2020.
  28. ↑ Herättäjäjuhlat odottavat 30 000 vierasta (Suomenmaa 3.7.2010) (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Leskinen, Lauri: Mitä on kiuruvetisyys? Teoksessa:Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg), s. 10–17
  30. ↑ Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä 1988, s. 183
  31. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  32. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  33. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  34. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.1.2012.
  36. ↑ Kiuruveden Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 24.1.2012.
  37. ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 10.12.2017. Viitattu 3.10.2017.
  38. ↑ Kiuruveden helluntaiseurakunta Kiuruveden helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  39. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  40. ↑ Jaana Selander: Annika Grof Iskelmätarinoiden takana. Kiuruvesi-lehti, 6.2.2019, s. 14.
  41. ↑ Kiuruvesi, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 23.7.2022.
  42. ↑ Kiuruvesi - Nähtävyydet Kiuruveden Kaupunki. Arkistoitu 6.1.2012. Viitattu 7.4.2013.
  43. ↑ Kiuruveden jäähalli nimetään Aamulypsy-Areenaksi Yle. Viitattu 11.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiuruvesi&oldid=23109632”