Kiuruvesi

Kiuruvesi
vaakuna	sijainti
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
www.kiuruvesi.fi
Sijainti	63°39′10″N, 026°37′10″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Perustettu	1873
– kaupungiksi	1993
Kokonaispinta-ala	1 422,90 km² 78:nneksi suurin 2016
– maa	1 328,13 km²
– sisävesi	94,77 km²
Väkiluku	8 527 120:nneksi suurin 31.7.2016
– väestötiheys	6,42 as./km² (31.7.2016)
Ikäjakauma	2014
– 0–14-v.	15,0 %
– 15–64-v.	58,6 %
– yli 64-v.	26,3 %
Äidinkieli	2014
– suomenkielisiä	99,1 %
– muut	0,9 %
Kunnallisvero	20,75 % 143:nneksi suurin 2016
Kaupunginjohtaja	Jarmo Muiniekka
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • KD  • PS  • SDP	16 7 7 3 1 1
Infobox OK

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873. Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Elinkeinot

Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta ja se on Suomen suurin naudanlihan tuottaja. Kaupunki oli pitkään myös Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.

Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa. Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978. Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia. Työttömyyslukemat ovat monen itäsuomalaisen kaupungin tapaan korkeat ja kunta on ollut pitkään muuttotappioinen.

Urheilu

Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa. Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81). Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa.

Liikenne

Kiuruveden rautatieasema

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.

Tapahtumat

Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä Iskelmäviikko. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.

Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899. Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.

Ruokakulttuuri

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kiuruveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			12 030
1985			12 000
1990			11 415
1995			11 179
2000			10 358
2005			9 745
2010			9 157
2015			8 727
Lähde: Tilastokeskus. Väestötietojärjestelmä

Kaupunginosat

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.

Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.

Kylät

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

Uskonnolliset yhteisöt

Kiuruvedellä toimii evankelisluterilainen Kiuruveden seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys, sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys.

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kiuruveden ortodoksinen seurakunta ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta.

Tunnettuja kiuruvetisiä

Tunnettuihin kiuruvetisiin kuuluvat muun muassa:

• Erkki Ahonen, tieteiskirjailija ja runoilija
• Ismo Apell, näyttelijä
• Lauri Kokkonen, kirjailija
• Antti Kämäräinen, kansanmuusikko
• Kalle Kämäräinen, kansanedustaja
• Pyry Kärkkäinen, jalkapalloilija
• Kalle Pekka Lappalainen, talousneuvos
• Markku Laukkanen, penkkipunnerruksen MM-mitalisti
• Lauri Leskinen, kirjailija
• Timo Lipitsä, kansanmuusikko
• Paavo Lonkila, olympiavoittaja
• Heikki Lounaja, kirjailija
• Malmivaaran pappissuku
• Anna-Maria Mård (Haapakummun Anna-Mari), selvänäkijä ja parantaja .
• Soini Nikkinen, keihäänheittäjä
• Viljo Nousiainen, yleisurheiluvalmentaja
• Sirkka Paikkala, nimistöntutkija
• Onni Palaste, sotakirjailija
• Juho Pöksyläinen, kansankirjailija
• Alfred Ruotsalainen, taiteilija
• Aku Räty, herännäissaarnaaja
• Kalle Röntynen, kansanedustaja
• Erkki "Seppä" Saastamoinen, kyläseppä ja kansanpelimanni
• Berat Sadik, jalkapalloilija
• Elias Simojoki, kansanedustaja, pastori
• Taneli Tenhunen, pyörätuolitenniksen pelaaja
• Heikki Tikkanen, valtiopäivämies
• Paavo Tikkanen, lehtimies
• Nitte Valo, laulaja
• Raimo Väyrynen, professori, Suomen akatemian johtaja
• Ilmari Niskanen, jalkapalloilija

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):

• Keskusta 16 paikkaa (−2 paikkaa)
• Kokoomus 7 paikkaa (+4 paikkaa)
• Vasemmistoliitto 7 paikkaa (ei muutosta)
• Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (+3 paikkaa)
• SDP 1 paikka (ei muutosta)
• Perussuomalaiset 1 paikka (+1 paikka)

Matkailu

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

• Kotiseutumuseo
• Raivaajapatsas
• Hingunniemen maatalousoppilaitos
• Kaupungintalo
• Kulttuuritalo
• Kuorevirran vapaa-aikakeskus
• Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
• Kiuruveden Iskelmäviikko
• Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni

Lähteet

• Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi Wikimedia Commonsissa

• Kiuruveden kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Kiuruveden avainluvut
• matkailutietoa Kiuruveden kaupungista

Pohjois-Savon maakunnan kunnat