Lauri Leskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta.

Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Portaanpään herännäisten kansanopistossa Lapinlahdella. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnyt Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.

Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa.

Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäytävä kantaesitys oli Kuopion yhteisteatterissa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kunniakuja Kuopion näytelmäkilpailun.

Leskinen jäi opettajan työstä eläkkeelle 1978 ja aikoi omistaa enemmän aikaa näytelmien kirjoittamiseen. Hän sairastui kuitenkin vakavasti ja kuoli ehdittyään olla vain vuoden eläkkeellä.

Paavo Liski ja Ilkka Vanne ohjasivat vuonna 1974 televisionäytelmän Leskisen näytelmästä Uudesta luotava maa.[1] Liskin vuonna 1993 ohjaama kolmiosainen televisioelokuva Elämän totuutta etsi kertoi Lauri Leskisen nuoruusvuosista. Leskistä esitti Kari Hakala.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehtoona sitten raukee turhaan..., romaani. 1948
  • Kirkkaus liki varjoa, romaani. 1951
  • Avartuu maa ja taivas. Tarina vanhan suvun nykyisyydestä, romaani. 1953
  • Kevätjuhlan jälkeen, radiokuunnelma. Kantaesitys 1955
  • Kilvoitus, romaani. 1956
  • Iltamakirja, yhdessä Sanni Leskisen kanssa. 1957
  • Arkipäivän seisaus. Romanssin muunnelmia. 1958
  • Sateenkaariportti. Kertomus pojista. 1962
  • Läpikäytävä. Kolme näytöstä alakuloista komediaa. 1965. Kantaesitys 1962
  • Kunniakuja. 3-näytöksinen näytelmä. 1966. Kantaesitys 1966
  • Muistoparaati. Näytelmä. 1969. Kantaesitys 1968
  • Iltamat, yhdessä Aimo Hiltusen ja Unto Eskelisen kanssa. Kantaesitys 1970
  • En voi sua unhoittaa poies, radiokuunnelma. 1970
  • Savonmuan Hilima, yhdessä Paavo Liskin ja Unto Eskelisen kanssa. Kantaesitys 1971
  • Raamit, tv-näytelmä. 1971
  • Uudesta luotava maa, näytelmä. Kantaesitys 1973, tv-näytelmä 1974.
  • Savoree, yhdessä Kurt Nuotion, Aimo Siltarin ja Kurre Kaukosen kanssa. Kantaesitys 1975
  • Minna. Julkaisussa Lauri ja Minna. 1984. Kantaesitys 1975
  • Valmistumisen aika. 4-osainen näytelmä 1930-luvun loppuvuosilta. Kantaesitys 1977
  • Pimeän päivän muisto, tv-näytelmä. 1977
  • Alakio tuloo, näytelmä. Kantaesitys 1978
  • Oskar, kutsumusopettaja, romaani. 1980

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aho, Tellervo: Puhutteleva Aitiopaikka, Kotiliesi 20/1974 s. 72.