Vesanto

Vesanto
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°55′55″N, 026°24′55″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero	921
Hallinnollinen keskus	Vesannon kirkonkylä
Perustettu	1871
Kuntaliitokset	Osa Konnevedestä (1924), Osa Rautalammesta (1926)
Kokonaispinta-ala	569,81 km² 200:nneksi suurin 2022
– maa	422,63 km²
– sisävesi	147,18 km²
Väkiluku	1 876 263:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	4,44 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	9,1 %
– 15–64-v.	48,5 %
– yli 64-v.	42,4 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	9,20 % 102:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Pia Harmokivi
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • VesPar1  • PS  • KD  • Kok. 1 Vesannon Paras	13 4 2 1 1
www.vesanto.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa asuu 1 876 ihmistä ja sen pinta-ala on 569,81 km², josta 147,18 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,44 asukasta/km².

Nimistötutkimus tulkitsee kirkonkylän nimen johtuvan sen sijainnista Vesantojärven pohjoispäässä. Järven nimi pohjautuu sen itäpuolella sijaitsevan mäen nimeen Vesamäki. Vesamäki on esiintynyt myös kylännimenä (Vesamäki 1695). Nimellä on haluttu kuvata mäen vesakkoisuutta. Muodostettaessa järvennimeä on käytetty alkuosan jatkeena johdinta -nto ~ -nko, ja nimeen on sittemmin liitetty selventämään sana järvi.

Maantiede

Vesannon naapurikuntia ovat Keitele, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Viitasaari ja Äänekoski. Vuoteen 1993 Vesannon naapurikuntana oli Konginkangas, joka liittyi kyseisen vuoden alusta Äänekoskeen. Naapurikunnista Rautalampi, Tervo ja Keitele ovat Pohjois-Savoa kuten Vesantokin, muut Keski-Suomea.

Vesannon Natura-kohteita ovat Keiteleen Listonniemi ja Humalasuo.

Kyliä

Vesannon kunnan kyliä ovat Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki ja Vesijärvi.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Vesannolla oli 2 094 asukasta, joista 840 asui taajamassa, 1 229 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vesannon taajama-aste on 40,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Vesannon kirkonkylä.

Ilmasto

Vesannon kirkonkylän ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,9 −4,4 0,7 7,2 14,5 19,2 21,8 19,4 13,6 6,2 0,8 −2,6 ka. 7,6 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −11,7 −12,2 −8,4 −2,8 2,2 7,5 10,7 9,1 4,8 0,5 −3,6 −8,1 ka. −1 Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,9 −8,1 −3,7 2,2 8,8 13,8 16,5 14,4 9,2 3,4 −1,2 −5,0 ka. 3,5 Sademäärä (mm) 43 37 36 33 49 73 93 66 62 65 55 56 Σ 668 L ä m p ö t i l a −4,9 −11,7 −4,4 −12,2 0,7 −8,4 7,2 −2,8 14,5 2,2 19,2 7,5 21,8 10,7 19,4 9,1 13,6 4,8 6,2 0,5 0,8 −3,6 −2,6 −8,1 S a d a n t a 43 37 36 33 49 73 93 66 62 65 55 56 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020 [1]

Historiaa

Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa (Pähkinäsaaren rauha 1323). Myöhemmin alue oli osa Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia.

Vesannon kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857.

Vesannon väkiluku saavutti huippunsa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ylittäen 5 000. Siitä väkiluku on pienentynyt alle puoleen; toisaalta Vesannon runsas kesäasutus ja seudun luontoarvoja hyödyntävät matkailupalvelut ja kesätapahtumat vilkastuttavat merkittävästi koko kuntaa loma-aikoina. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 802.

Hallinto

Vesannon kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2020 Pia Harmokivi. Hänen edeltäjänsä oli Sanna Kauvosaari, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2018–2020. Kauvosaaren edeltäjä Pasi Lievonen toimi kunnanjohtajana 2007–2018.

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

Elinkeinoista

Vesannon terveysasema tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. Sonkari Oy valmisti mehuja. Vesannolla valmistettiin Reino-tossuja, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013

Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vesannon osuuspankki ja marjoja käsittelevä Toripiha Oy.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vesannon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			3 572
1985			3 386
1990			3 245
1995			3 082
2000			2 812
2005			2 583
2010			2 426
2015			2 191
2020			2 011
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

• 
  Vesannon kirkko (1857).
• 
  Vesannon ortodoksinen tsasouna nousi jälleenrakennusaikana (1960) valtion varoin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Niiniveden seurakunta, joka syntyi vuoden 2020 alussa, kun entiset Vesannon seurakunta ja Tervon seurakunta yhdistyivät.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vesannolla toimii Vesannon helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.

Koulutus

Vesannon kunta tarjoaa varhaiskasvatusta päiväkoti Esikossa sekä perhepäivähoitona. Esiopetusta annetaan päiväkodissa. Kunnassa on yhtenäiskoulu, jossa annetaan perusopetusta ja toimii Vesannon lukio. Yhtenäiskoulun rakennus on valmistunut vuonna 2021. Lukion opiskelijoista merkittävä osa tulee yli kuntarajojen^lähde?. Toisen asteen koulutusta Vesannolla tarjoaa lukion lisäksi Sisä-Savon kansalaisopisto.

Ahvenisen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2013, ja sen oppilaat siirrettiin silloiseen Kirkonkylän kouluun.

Kulttuuri

• 
  Vesannon kunnankirjasto.
• 
  Vesannon torpparimuseo.

Vesanto on kautta historiansa tunnettu musiikkipitäjänä, mitä kunnan vaakunakin kuvastaa, aiheenaan nuottiviivasto. Kunta on tunnettu mm. kuoroharrastajistaan. Vesannolla on myös järjestetty vuosikymmenten saatossa runsain mitoin erilaisia musiikkitapahtumia, joista tunnetuimpiin lukeutuvat Sahan­soiton SM-kilpailut sekä Savon pop- ja rock-sceneä elävöittäneet kotimaan huippuartistien konsertit Asinsalmen lavalla 1960-luvulla ja Niiniveden Nuorisoseurantalolla 1980-luvulla. Nykyisin Vesannolla järjestetään vuosittain mm. koululaisten musiikkikilpailu, Reiska-MM turnaus ja Soitinmenot-musiikkitapahtuma.

Ruokakulttuuri

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vesannon perinneruoaksi valittiin imelletty puolukkapuuro, nauriin keitinliemestä, kermasta ja ohrajauhoista keitettävä ”riepoliemi” sekä naurishaudikkaat. Myöhemmin samalla vuosikymmenellä Vesannon pitäjäruoiksi nimettiin tohraperu eli peruna-sianlihamuhennos sekä imellyspuuro.

Tunnettuja vesantolaisia

• Matti Hintikka, kuvataiteilija ja taidegraafikko
• Helka Hynninen, laulaja
• Kalervo Hämäläinen, säveltäjä ja musiikkivaikuttaja
• Leena Lehtolainen, kirjailija
• Optatus Lyytinen (1832–1903), kansanrunoilija
• Jarmo Mäkelä, urheiluvaikuttaja (Suomen Urheiluliiton entinen huippu-urheilujohtaja ja nykyinen toimitusjohtaja)
• Olli Nuorto, kirjailija ja kääntäjä
• Jari Nuutinen, saappaanheittäjä (maailmanmestari 1993 ja 1997)

Eräiden tietojen mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin esi-isä Mauno Antinpoika olisi ollut vesantolainen.

Katso myös

• Luettelo Vesannon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vesanto Wikimedia Commonsissa

• Vesannon kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Vesannon avainluvut
• http://bootthrowing.com/online/etusivu/ (Arkistoitu – Internet Archive)