Vesanto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesanto
Vesanto.vaakuna.svg Vesanto.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.vesanto.fi
Sijainti 62°55′55″N, 026°24′55″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Perustettu 1871 [1]
Kokonaispinta-ala 569,80 km²
201:nneksi suurin 2017 [2]
– maa 422,62 km²
– sisävesi 147,18 km²
Väkiluku 2 114
261:nneksi suurin 31.8.2017 [3]
väestötiheys 5,00 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 11,1 %
– 15–64-v. 51,5 %
– yli 64-v. 37,4 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [6]
Kunnanjohtaja Pasi Lievonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.

13
4
3
1

Vesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 114 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 569,80 km2, josta 147,18 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 5,00 asukasta/km2. Vesannon naapurikuntia ovat Keitele, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Viitasaari ja Äänekoski. Näistä Rautalampi, Tervo ja Keitele ovat Pohjois-Savoa kuten Vesantokin, muut Keski-Suomea.

Vesannon nimelle on esitetty kansanetymologia, jonka mukaan nimi tulisi sanoista "Ves anto" (=paljon vettä), mikä johtuu siitä, että Vesantoa ympäröivät monet järvet.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa (Pähkinäsaaren rauha 1323). Myöhemmin alue oli osa Sisä-Suomen merkittävimpiin kuulunutta Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia.

Vesannon kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857.

Vesannon väkiluku saavutti huippunsa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, ylittäen 5000. Siitä väkiluku on pienentynyt alle puoleen; toisaalta Vesannon runsas kesäasutus ja seudun luontoarvoja hyödyntävät matkailupalvelut ja kesätapahtumat vilkastuttavat merkittävästi koko kuntaa loma-aikoina. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 802.

Elinkeinoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. 1980-luvulla monissa suomalaiskodeissa juotiin vesantolaisia Sonkari Oy:n mehuja. Vesannolla valmistettiin kuuluisia Reino-tossuja myös vientiin, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013[8]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Vesannolla Pohjois-Savon toiseksi pienin: 9 800 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vesannon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 572
1985
  
3 386
1990
  
3 245
1995
  
3 082
2000
  
2 812
2005
  
2 583
2010
  
2 426
2015
  
2 231
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesannon kunnan kyliä ovat Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki ja Vesijärvi.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on yhtenäiskoulu, johon kuuluvat esikoulu ja Kirkonkylän koulu ja kunnan kokoon nähden varsin elinvoimainen lukio. Vesannon lukion opiskelijoista merkittävä osa tulee yli kuntarajojen. Kaikilla kirkonkylällä sijaitsevilla koulurakennuksilla on kasviaiheiset nimet: Esikoulu on Esikko, entinen ala-aste on Lemmikki, entinen yläaste on Vanamo, laboratorio on nimeltään Keltamo ja liikuntahalli on nimeltään Pillike. Ahvenisen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2014 oppilaiden vähyyden vuoksi, ja oppilaat siirrettiin kirkonkylän kouluun.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesanto on kautta historiansa tunnettu musiikkipitäjänä, mitä kunnan vaakunakin kuvastaa, aiheenaan nuottiviivasto. Kunta on tunnettu mm. kuoroharrastajistaan. Vesannolla on myös järjestetty vuosikymmenten saatossa runsain mitoin erilaisia musiikkitapahtumia, joista tunnetuimpiin lukeutuvat Sahan­soiton SM-kilpailut sekä Savon pop- ja rock-sceneä elävöittäneet kotimaan huippuartistien konsertit Asinsalmen lavalla 1960-luvulla ja Niiniveden Nuorisoseurantalolla 1980-luvulla. Nykyisin Vesannolla järjestetään vuosittain mm. koululaisten musiikkikilpailu, Reiska-MM turnaus ja Soitinmenot-musiikkitapahtuma.

Tunnettuja vesantolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräiden tietojen mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin esi-isä Mauno Antinpoika olisi ollut vesantolainen.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vesanto lyhyesti Vesannon kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. Kuntavaalit 2017, Vesanto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/reinojen-tekeminen-loppuu-vesannolla/1342438
  9. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  12. Bushin esi-isä oli ehkä Savosta Ruotsiin päätynyt metsäsuomalainen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]