Joroinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joroinen
Jorois
Joroinen.vaakuna.svg Joroinen sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°10′45″N, 027°49′40″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Varkauden seutukunta
Kuntanumero 171
Hallinnollinen keskus Joroisten kirkonkylä
Perustettu 1631
Kokonaispinta-ala 711,76 km²
167:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 574,90 km²
– sisävesi 136,86 km²
Väkiluku 4 729
178:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 8,23 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,4 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 31,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,0 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 21,25 %
137:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Jaakko Kuronen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Jani Kautto[7]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Sari Järn[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

8
6
3
3
1
www.joroinen.fi
Joroisten kirkko

Joroinen (ruots. Jorois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 4 729 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 711,76 km², josta 136,86 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,23 asukasta/km². Kunnanjohtaja on Joonas Hänninen.

1. tammikuuta 2021 Joroinen siirtyi Etelä-Savon maakunnasta osaksi Pohjois-Savon maakuntaa.[10]

Joroisten naapurikuntia ovat Juva, Leppävirta, Pieksämäki, Rantasalmi ja Varkaus.

Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan. Joroisten nimikkoruoka on kapakalasta ja sianlihasta tehty kapapaisti.[11] Joroisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla muikkuja sisältävä perunalaatikko.[12]

Tunnettuja joroislaisia ovat muun muassa Tieto Oyj:n omistaja Pekka Viljakainen, Salatut elämät -sarjasta tuttu näyttelijä Tero Tiittanen, entinen jääkiekkoilija Jukka Hentunen ja sotaveteraani Hannes Hynönen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisilla on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Kuvansi. Niiden ulkopuolella kunnan maaseutumaisemaan kuuluvat suuret peltoaukeat ja pitkät näkymät. Kunnan halki kulkee harjuketju, jonka yhteydessä sijaitsevat myös Etelä-Savon suurimmat pohjavesialueet Kotkatharju, Kolma ja Tervaruukinsalo.[13]

Vuoden 2021 alusta Joroinen siirtyi Pohjois-Savon maakuntaan.[14]

Lähikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maavesi
  • Montola
  • Ruokojärvi
  • Ruokoniemi
  • Savuniemi
  • Sydänmaa
  • Vättilä
  • Tahkoranta

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroinen on ollut asuttuna esihistoriallisista ajoista asti, sieltä on löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Paikkakunnan sepät olivat jo 1550-luvulla kuuluisia taidoistaan. Vuonna 1631 Joroisista muodostettiin itsenäinen pitäjä joka koottiin Pieksämäen ja Rantasalmen osista, ja samaan aikaan perustettiin Joroisten seurakunta. Tiettävästi ensimmäinen kirkko valmistui 1686. Nykyinen Joroisten kirkko rakennettiin 1792–1793.[15][16]

Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan, joita ovat esimerkiksi Frugårdin, Järvikylän, Koskenhovin, Kotkan ja Paajalan kartanot. Joroisten, Rantasalmen ja Juvan kartanot kehittyivät Sotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760–1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Monet rakennuksista ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta ja on liitetty Museoviraston ylläpitämien valtakunnalliseti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.[17]

Paikkakuntaa kutsutaankin usein ”Savon Pariisiksi”, sillä kartanoiden väki muodosti aikoinaan oman seurapiirinsä, jossa puhuttu kieli oli usein ranska.[18]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisten kunnanjohtajana on toimunut vuodesta 2021 Jaakko Kuronen. Häntä edelsi Joonas Hänninen, joka toimi kunnanjohtajana vuodesta 2014.[6] Ennen Hännistä kunnanjohtajana toimi Tenho Hotarinen.[19]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, ja valtuuston puheenjohtaja on Sari Järn.[8] Kaudella 2021–2025 paikat jakautuvat seuraavasti:[9]

  • Keskusta 8
  • SDP 6
  • Kokoomus 3
  • Perussuomalaiset 3
  • Kristillisdemokraatit 1

Kunnanhallituksessa on seitsemän paikkaa, ja hallituksen puheenjohtaja on Jani Kautto.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Joroisten veroprosentti oli 20,75.[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Järvikylän kartanon salaattituotannon emoyhtiö Famigro, Joroisten oma osuuskunta ja Kaitaisten kuljetus.[20]

Varkauden lentoasema sijaitsee aivan Joroisten kuntakeskuksen vieressä, nykyään Joroisten kunnanvirasto sijaitsee lentoasema-rakennuksessa. Säännöllinen lentoliikenne kentälle on loppunut 2010-luvulla.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Joroisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 239
1985
  
6 270
1990
  
6 407
1995
  
6 223
2000
  
5 880
2005
  
5 619
2010
  
5 394
2015
  
5 110
2020
  
4 771
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Joroisissa oli 4 917 asukasta, joista 2 798 asui taajamissa, 2 066 haja-asutusalueilla ja 53:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joroisten taajama-aste on 57,5 %.[22] Joroisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[23]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joroisten kirkonkylä 1 871
2 Kuvansi* 927

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Kuvansin taajama sijaitsee pääosin Joroisissa, mutta osittain myös Varkaudessa.[23]

Palvelut ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisissa perusopetusta annetaan Kuvansin kyläkoulussa ja kirkonkylällä Joroisten yhtenäiskoulussa.[24] Toisen asteen opetusta antaa kirkonkylällä Joroisten lukio. Lähimmät ammatilliset koulutuspaikat ovat Juvalla, Pieksämäellä ja Varkaudessa.[25]¨Joroisissa toimii hotelli Joronjälki, jossa Jyrki Sukula kuvasi jakson Hotellit kuntoon-ohjelmaan.[26]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisten urheilijat keskittyy lähinnä kuntoliikuntaan. Sen palloilulajeja ovat salibandy ja pesäpallo, lisäksi toimintaa on kestävyysurheilussa, mäkihypyssä, frisbeegolfissa ja kuntosalilla.[27] Myös Kuvansin Kuohu keskittyy vahvasti yleisurheiluun ja aikuisten kuntoliikuntaan.[28] Joroisten Jyskeellä on naisten joukkue salibandyn aluesarjassa.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Ylönen, Jorma: Joroinen valitsi Jaakko Kurosen uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 31.5.2021. Viitattu 30.9.2021.
  7. a b Kunnanhallitus Joroisten kunta. Viitattu 30.9.2021.
  8. a b Kunnanvaltuusto Joroisten kunta. Viitattu 30.9.2021.
  9. a b Kuntavaalit 2021, Joroinen Oikeusministeriö. Viitattu 30.9.2021.
  10. Tuhansilta savolaisilta vaihtuu uudenvuodenyönä maakunta – kysyimme asukkailta, miltä se tuntuu: “Savolaisiahan myö ollaan” Yle Uutiset. 4.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
  11. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  12. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 118. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  13. a b Kuntainfo Joroinen. Viitattu 6.1.2018.
  14. Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Viitattu 22.9.2018.
  15. Joroinen Mikkelin kirjasto. Viitattu 6.1.2018.
  16. Joroisten kirkot ennen ja nyt Joroisten seurakunta. Viitattu 6.1.2018.
  17. Joroisten kartanot Rakennetut kulttuuriympäristöt. 2009. Museovirasto. Viitattu 6.1.2018.
  18. Joroisissa on itsetunto kohdillaan: "Savon Pariisi on aika korskean komea titteli omittavaksi" Yle. 2016. Viitattu 6.1.2018.
  19. Viljakka, Vuokko: Joonas Hänninen kunnanjohtajaksi Joroisiin Savon Sanomat. 16.6.2014. Viitattu 30.9.2021.
  20. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 6.1.2018.
  21. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  22. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  23. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  24. Koulut Joroinen. Viitattu 22.6.2019.
  25. Lukio- ja ammatillinen koulutus Joroinen. Viitattu 6.1.2018.
  26. Reinikainen, Pauli: Tv:stä tutun hotelli Joronjäljen yrittäjä-Auvo puurtaa jopa 140-tuntista työviikkoa: "Jos en saa paikkaa myytyä, teen töitä hautaan asti" yrittajat.fi. 9.7.2019.
  27. Seuran esittely Joroisten urheilijat. Viitattu 7.1.2018.
  28. Kuvansin Kuohu kuvansinkuohu.fi. Viitattu 7.1.2018.
  29. Joroisten jyske joroistenjyske.fi. Viitattu 7.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]