Joroinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joroinen
Jorois
Joroinen.vaakuna.svg Joroinen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.joroinen.fi
Sijainti 62°10′45″N, 027°49′40″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Perustettu 1631
Kokonaispinta-ala 711,76 km²
167:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 575,13 km²
– sisävesi 136,63 km²
Väkiluku 4 984
178:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 8,67 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,7 %
– 15–64-v. 57,9 %
– yli 64-v. 27,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Joonas Hänninen[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Muut
 • Kok.
 • KD
 • Ps.

12
6
6
1
1
1
Joroisten kirkko

Joroinen (ruots. Jorois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 4 984 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 711,76 km², josta 136,63 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,67 asukasta/km². Kunnanjohtaja on Joonas Hänninen.

Joroisten naapurikuntia ovat Juva, Leppävirta, Pieksämäki, Rantasalmi ja Varkaus.

Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan.

Tunnettuja joroislaisia ovat muun muassa Tieto Oyj:n omistaja Pekka Viljakainen, Salatut elämät -sarjasta tuttu näyttelijä Tero Tiittanen, entinen jääkiekkoilija Jukka Hentunen ja sotaveteraani Hannes Hynönen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisilla on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Kuvansi. Niiden ulkopuolella kunnan maaseutumaisemaan kuuluvat suuret peltoaukeat ja pitkät näkymät. Kunnan halki kulkee harjuketju, jonka yhteydessä sijaitsevat myös Etelä-Savon suurimmat pohjavesialueet Kotkatharju, Kolma ja Tervaruukinsalo.[8]

Vuoden 2019 alusta Joroinen siirtyy Pohjois-Savon maakuntaan.[9]

Lähikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maavesi
  • Montola
  • Ruokojärvi
  • Ruokoniemi
  • Savuniemi
  • Sydänmaa
  • Vättilä
  • Tahkoranta

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroinen on ollut asuttuna esihistoriallisista ajoista asti, sieltä on löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Paikkakunnan sepät olivat jo 1550-luvulla kuuluisia taidoistaan. Vuonna 1631 Joroisista muodostettiin itsenäinen pitäjä joka koottiin Pieksämäen ja Rantasalmen osista, ja samaan aikaan perustettiin Joroisten seurakunta. Tiettävästi ensimmäinen kirkko valmistui 1686. Nykyinen Joroisten kirkko rakennettiin 1792-1793.[10][11]

Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan, kuten Järvikylän, Koskenhovin ja Frugårdin kartanot. Joroisten, Rantasalmen ja Juvan kartanot kehittyivät Sotilasvirkatalojärjestelmän ja Rantasalmen kadettikoulun vaikutuksesta. Savon kartanokulttuurin kukoistuskaudella 1760-1860 kartanoita oli siviilivirkamiesten ja upseerien omistuksessa yli sata. Monet rakennuksista ovat peräisin 1800-luvun alkupuolelta.[12]

Paikkakuntaa kutsutaankin usein "Savon Pariisiksi", sillä kartanoiden väki muodosti aikoinaan oman seurapiirinsä, jossa puhuttu kieli oli usein ranska.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisten kunnanjohtajana toimii vuodesta 2014 Joonas Hänninen.[6][8]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2017-2021 ne jakautuvat seuraavasti:[7]

  • Keskusta 12
  • SDP 6
  • Muut 6
  • Kokoomus 1
  • Kristilliset 1
  • Perussuomalaiset 1

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Joroisten veroprosentti oli 20,75.[8]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Järvikylän kartanon salaattituotannon emoyhtiö Famigro, Joroisten oma osuuskunta ja Kaitaisten kuljetus.[14]

Varkauden lentoasema sijaitsee aivan Joroisten kuntakeskuksen vieressä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Joroisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 239
1985
  
6 270
1990
  
6 407
1995
  
6 223
2000
  
5 880
2005
  
5 619
2010
  
5 394
2015
  
5 110
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Palvelut ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisilla toimii kaksi kyläkoulua ja kirkonkylällä sijaitseva Joroisten yhtenäiskoulu.[16] Kirkonkylällä toimii lukio, mutta lähimmät ammatilliset koulutuspaikat ovat Juvalla, Pieksämäellä ja Varkaudessa.[17]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Joroisissa Etelä-Savon kolmanneksi suurin: 13 900 CO2-ekv./asukas, joka on myös keskimääräinen asukaskohtainen hiilijalanjälki koko Suomessa. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv. [18]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joroisten urheilijat keskittyy lähinnä kuntoliikuntaan. Sen palloilulajeja ovat salibandy ja pesäpallo, ölisäksi toimintaa on kestävyysurheilussa, mäkihypyssä, frisbeegolfissa ja kuntosalilla.[19] Myös Kuvansin Kuohu keskittyy vahvasti yleisurheiluun ja aikuisten kuntoliikuntaan.[20] Joroisten Jyskeellä on naisten joukkue salibandyn aluesarjassa.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Viljakka, Vuokko: Joonas Hänninen kunnanjohtajaksi Joroisiin Savon Sanomat. 16.6.2014. Viitattu 4.9.2014.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Joroinen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. a b c Kuntainfo Joroinen. Viitattu 6.1.2018.
  9. Savon Sanomat: Joroinen ja Heinävesi vaihtavat maakuntaa 26.05.2016. Viitattu 28.05.2016.
  10. Joroinen Mikkelin kirjasto. Viitattu 6.1.2018.
  11. Joroisten kirkot ennen ja nyt Joroisten seurakunta. Viitattu 6.1.2018.
  12. Joroisten kartanot Rakennetut kulttuuriympäristöt. 2009. Museovirasto. Viitattu 6.1.2018.
  13. Joroisissa on itsetunto kohdillaan: "Savon Pariisi on aika korskean komea titteli omittavaksi" Yle. 2016. Viitattu 6.1.2018.
  14. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 6.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  16. Perusopetus Joroinen. Viitattu 6.1.2018.
  17. Lukio- ja ammatillinen koulutus Joroinen. Viitattu 6.1.2018.
  18. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  19. Seuran esittely Joroisten urheilijat. Viitattu 7.1.2018.
  20. Kuvansin Kuohu Viitattu 7.1.2018.
  21. Joroisten jyske Viitattu 7.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]