Tuusniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuusniemi
Tuusniemi.vaakuna.svg Tuusniemi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tuusniemi.fi
Sijainti 62°48′40″N, 028°29′30″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Perustettu 1870 [1]
Kokonaispinta-ala 699,43 km²
171:nneksi suurin 2017 [2]
– maa 543,17 km²
– sisävesi 156,26 km²
Väkiluku 2 598
242:nneksi suurin 31.8.2017 [3]
väestötiheys 4,78 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 11,2 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 32,2 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [6]
Kunnanjohtaja Toni Auvinen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vihr.

8
3
2
2
1
1

Tuusniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 2 598 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 699,43 km², josta 156,26 km² on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,78 asukasta/km². Tuusniemen naapurikunnat ovat Heinävesi, Kaavi, Kuopio, Leppävirta ja Outokumpu.

Keskustaajama sijaitsee valtatie 9:n varrella. Valtatie on tässä kohtaa myös osa Sinistä tietä, joka on kansainvälinen matkailutie Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle.

Tuusniemen kirkko valmistui 1869, sen suunnitteli Ernst Lohrmann ja rakensi Mikko Karjalahti.

Vapaa-ajan asuntoja Tuusniemellä on 1 355.

Lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemellä on 1. syyskuuta 1968 perustettu lukio, jonka rehtorina toimii Vilho Porkola (2017–). Vuonna 2002 lukio siirtyi yläkoulun koulurakennukseen. Syksyllä 2015 avattiin uusi lukiosiipi digiluokkineen.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tuusniemen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 170
1985
  
3 949
1990
  
3 580
1995
  
3 450
2000
  
3 204
2005
  
2 998
2010
  
2 864
2015
  
2 743
Lähde: Tilastokeskus.[9] Väestötietojärjestelmä[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonsalo, Hauranki, Hiidenlahti, Juojärvi, Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kojanlahti, Konttimäki, Kosula, Laukka-aho, Laukansalo, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi, Paakkila, Petäjämäki, Susiniemi, Syrjäsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Viitamäki, Pajumäki, Soittu.

Kaivos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemellä toimi vuosina 1904–1975 Paakkilan asbestikaivos.

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Tuusniemellä Pohjois-Savon kolmanneksi pienin: 10 500 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[11]

Palo- ja pelastuspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemen paloasemalla Juojärventiellä on kolme ajoneuvoa: sammutusauto PS 661, säiliöauto PS 663 ja miehistöauto PS 667. Asemalla on myös vene ja moottorikelkka. Tuusniemellä sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät hoitaa EPS 338.

Paras-hankkeen vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[12][13] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[14] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuusniemen lyhyt historia (Kunta muodostuu) 20.6.2006. Tuusniemen kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. Kuntavaalit 2017, Tuusniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Tuusniemen lukio
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  11. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  12. PARAS vastauslomake Tuusniemi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  13. Tuusniemen kunnan strategia 2005–2008 Tuusniemi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  14. Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  15. Tuusniemen perusterveydenhuollon tuottamisvastuusta aiheutuvat muutokset kaupungin 2009 talousarvioon Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista. 1.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.