Tuusniemi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuusniemi
Tuusniemi.vaakuna.svg Tuusniemi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°48′40″N, 028°29′30″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskus Tuusniemen kirkonkylä
Perustettu 1870 [1]
Kokonaispinta-ala 699,43 km²
171:nneksi suurin 2018 [2]
– maa 543,16 km²
– sisävesi 156,27 km²
Väkiluku 2 578
241:nneksi suurin 30.4.2018 [3]
väestötiheys 4,75 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 11,2 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 32,2 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [6]
Kunnanjohtaja Timo Kiviluoma
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vihr.

8
3
2
2
1
1
www.tuusniemi.fi

Tuusniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 2 578 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 699,43 km², josta 156,27 km² on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,75 asukasta/km².

Keskustaajama sijaitsee valtatie 9:n varrella. Valtatie on tässä kohtaa myös osa Sinistä tietä, joka on kansainvälinen matkailutie Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle.

Tuusniemen kirkko valmistui 1869, sen suunnitteli Ernst Lohrmann ja rakensi Mikko Karjalahti.

Vapaa-ajan asuntoja Tuusniemellä on 1 355.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa, Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Kaavi, Kuopio, Leppävirta ja Outokumpu.

Jääkausi on muovannut Tuusniemelle Seinävuoren rotkolaakson. Se on noin 500 metriä pitkä, 20 - 40 metriä leveä ja korkeimmalla kohdallaan jopa 25 metriä syvä rotko, jonka ympäri kulkee retkeilyreitti.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonsalo, Hauranki, Hiidenlahti, Juojärvi, Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kojanlahti, Konttimäki, Kosula, Laukka-aho, Laukansalo, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi, Paakkila, Petäjämäki, Susiniemi, Syrjäsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Viitamäki, Pajumäki, Soittu.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Tuusniemellä oli 2 643 asukasta, joista 1 021 asui taajamissa, 1 583 haja-asutusalueilla ja 39 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tuusniemen taajama-aste on 39,2 %.[9] Tuusniemen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[10]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemen alueelta on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta.[11]

Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki Tuusniemen lähistöllä, mutta Pähkinäsaaren rauhasta Täyssinän rauhaan rajalinja oli epämääräinen ja seudulla oli levottomuuksia. Täyssinän rauhan rajakivi on Ohtaansalmessa, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, Virranniemen etelärannalla.[11].

Tuusniemellä toimi vuosina 1904–1975 Paakkilan asbestikaivos.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Timo Kiviluoma.[12] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 614 työpaikkaa. Niistä 23% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 60% palveluissa ja 14% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tuusniemen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 170
1985
  
3 949
1990
  
3 580
1995
  
3 450
2000
  
3 204
2005
  
2 998
2010
  
2 864
2015
  
2 719
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaavissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Seurakunta kuuluu Kuopion evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään, ja se toimii myös Kaavin kunnan ja Kuopion kaupungin alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tuusniemen alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[16]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tuusniemen kunnan nykyisellä alueella.[15]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Tuusniemellä Pohjois-Savon kolmanneksi pienin: 10 500 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemellä on 1. syyskuuta 1968 perustettu lukio, jonka rehtorina toimii Vilho Porkola (2017–). Vuonna 2002 lukio siirtyi yläkoulun koulurakennukseen. Syksyllä 2015 avattiin uusi lukiosiipi digiluokkineen.[18]

Tuusniemen paloasemalla Juojärventiellä on kolme ajoneuvoa: sammutusauto PS 661, säiliöauto PS 663 ja miehistöauto PS 667. Asemalla on myös vene ja moottorikelkka. Tuusniemellä sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät hoitaa EPS 338.

Paras-hankkeen vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-vuosikymmenen lopulla Tuusniemi hakeutui Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[19][20] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[21] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuusniemen lyhyt historia (Kunta muodostuu) 20.6.2006. Tuusniemen kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Tuusniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Seinävuoren rotkolaakso Tuusniemi. Viitattu 12.1.2018.
  9. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  10. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. a b Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisto. Viitattu 12.1.2018.
  12. Tuusniemen kunnanjohtajaksi Timo Kiviluoma Yle. 5.9.2017. Viitattu 12.1.2018.
  13. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
  17. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  18. Tuusniemen lukio
  19. PARAS vastauslomake Tuusniemi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  20. Tuusniemen kunnan strategia 2005–2008 Tuusniemi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  21. Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  22. Tuusniemen perusterveydenhuollon tuottamisvastuusta aiheutuvat muutokset kaupungin 2009 talousarvioon Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista. 1.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]