Tuusniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuusniemi
Tuusniemi.vaakuna.svg Tuusniemi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°48′40″N, 028°29′30″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Kuntanumero 857
Hallinnollinen keskus Tuusniemen kirkonkylä
Perustettu 1870[1]
Kokonaispinta-ala 699,42 km²
170:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 543,18 km²
– sisävesi 156,24 km²
Väkiluku 2 439
242:nneksi suurin 30.6.2021 [3]
väestötiheys 4,49 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 10,0 %
– 15–64-v. 53,4 %
– yli 64-v. 36,6 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 22,00 %
20:nneksi suurin 2021 [6]
Kunnanjohtaja Timo Kiviluoma
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vihr.

8
3
2
2
1
1
www.tuusniemi.fi
Tuusniemen kunnantalo on Tuusniemen kirkonkylällä sijaitseva hallinto- ja virastorakennus.
Ilmakuva Tuusniemen keskustasta. Tummana näkyvä järvi on nimeltään Juojärvi, kuvan eteläosassa Pahkasalon saari.

Tuusniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 2 439 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 699,42 km², josta 156,24 km² on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,49 asukasta/km².

Keskustaajama sijaitsee valtatie 9:n varrella. Valtatie on tässä kohtaa myös osa Sinistä tietä, joka on kansainvälinen matkailutie Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle.

Tuusniemen kirkko valmistui 1869, sen suunnitteli Ernst Lohrmann ja rakensi Mikko Karjalahti. Kirkonkylä sijaitsee Juojärven pohjoisrannalla.[8]

Vapaa-ajan asuntoja Tuusniemellä on 1 355.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan kaakkoisosassa, Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Kaavi, Kuopio, Leppävirta ja Outokumpu.

Jääkausi on muovannut Tuusniemelle Seinävuoren rotkolaakson. Se on noin 500 metriä pitkä, 20–40 metriä leveä ja korkeimmalla kohdallaan jopa 25 metriä syvä rotko, jonka ympäri kulkee retkeilyreitti.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonsalo, Hauranki, Hiidenlahti, Juojärvi, Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kojanlahti, Konttimäki, Kosula, Lapinjärvi, Laukka-aho, Laukansalo, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi, Paakkila, Petäjämäki, Susiniemi, Syrjäsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Viitamäki, Pajumäki, Soittu.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Tuusniemellä oli 2 597 asukasta, joista 1 034 asui taajamassa, 1 516 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tuusniemen taajama-aste on 40,5 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Tuusniemen kirkonkylä.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemen alueelta on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta.[12]

Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki Tuusniemen lähistöllä, mutta Pähkinäsaaren rauhasta Täyssinän rauhaan rajalinja oli epämääräinen ja seudulla oli levottomuuksia. Täyssinän rauhan rajakivi on Ohtaansalmessa, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, Virranniemen etelärannalla.[12]

Tuusniemellä toimi vuosina 1904–1975 Paakkilan kaivos sekä malminrikastamo. Kyseessä oli aikoinaan Euroopan suurin asbestikaivos. Se lakkautettiin kannattamattomana, mutta myös sen aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen vuoksi.[13]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Timo Kiviluoma.[14] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 614 työpaikkaa. Niistä 23 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 60 % palveluissa ja 14 % jalostuksessa. Palvelujen osuus työpaikoista oli pienempi kuin koko maassa keskimäärin (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tuusniemen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 170
1985
  
3 949
1990
  
3 580
1995
  
3 450
2000
  
3 204
2005
  
2 998
2010
  
2 864
2015
  
2 719
2020
  
2 469
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaavilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Seurakunta kuuluu Kuopion evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään, ja se toimii myös Kaavin kunnan ja Kuopion kaupungin alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tuusniemen alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tuusniemen kunnan nykyisellä alueella.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusniemen yhtenäiskoulu ja Tuusniemen lukio toimivat Tuusniemen kirkonkylällä sijaitsevassa koulukeskuksessa.
Tuusniemen kotiseutumuseo sijaitsee Tuusniemen kirkon ja kunnantalon naapurina.

Tuusniemellä esi- ja perusopetusta annetaan Tuusniemen yhtenäiskoulussa.[19] Sen yhteydessä toimii syyskuussa 1968 perustettu Tuusniemen lukio.[20] Tuusniemen kirjasto toimii samassa koulukeskuksessa yhtenäiskoulun ja lukion kanssa.

Tuusniemen paloasemalla Juojärventiellä on kolme ajoneuvoa: sammutusauto PS 661, säiliöauto PS 663 ja miehistöauto PS 667. Asemalla on myös vene ja moottorikelkka. Tuusniemellä sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät hoitaa EPS 338.

Paras-hankkeen vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Tuusniemi hakeutui Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[21][22] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[23] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[24]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tuusniemen perinneruoaksi valittiin potattikukko.[25]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuusniemen lyhyt historia (Kunta muodostuu) 20.6.2006. Tuusniemen kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Tuusniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Juojärvi, Tuusniemi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
  9. Seinävuoren rotkolaakso Tuusniemi. Viitattu 12.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. a b Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisto. Viitattu 12.1.2018.
  13. Petra Himberg: Paakkilan asbestikylä Elävä arkisto. 20.2.2018. yle. Viitattu 18.9.2921.
  14. Tuusniemen kunnanjohtajaksi Timo Kiviluoma Yle. 5.9.2017. Viitattu 12.1.2018.
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. Kuopion ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko.
  19. Tuusniemen yhtenäiskoulu Tuusniemen kunta, tuusniemi.fi. Viitattu 27.6.2019.
  20. Lukio - Tuusniemi www.tuusniemi.fi.
  21. PARAS vastauslomake Tuusniemi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  22. Tuusniemen kunnan strategia 2005–2008 Tuusniemi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  23. Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  24. Tuusniemen perusterveydenhuollon tuottamisvastuusta aiheutuvat muutokset kaupungin 2009 talousarvioon Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista. 1.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.
  25. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]