Järvikylän kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Järvikylän kartano
Järvikylän kartanon julkisivu vuonna 1920.
Järvikylän kartanon julkisivu vuonna 1920.
Osoite Kartanotie 6, 79600 Joroinen
Sijainti Järvikylä, Joroinen
Koordinaatit 62.21179°N, 27.78631°E
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Järvikylän kartano on Joroisissa sijaitseva kartano. Kartano on ollut Grotenfeltin suvun omistuksessa vuodesta 1674.[1] Kartano kuuluu Joroisten kartanoiden muodostamaan valtakunnalliseti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohteeseen.[2]

Kartanon päärakennuksen rakennutti Nils Grotenfelt, josta tuli vuonna 1892 perustetun maataloushallituksen ensimmäinen ylijohtaja. Rakennus toteutettiin lääninagronomi Alfred Sjöströmin piirustusten pohjalta vuonna 1882.[1][3] Rakennus on osittain kaksikerroksinen, aikakauden romantisoivaan tyyliin rakennettu hirsirakennus, jossa on kaikissa neljässä nurkassa ulkonevat tornit. Kartanon pihapiirin historiallinen talousrakennuskanta on muotoutunut 1920-luvulla, jolloin myös tiiliset karjarakennukset rakennettiin.[1] Arkkitehti Urho Åberg suunnitteli vuosina 1924-1926 pihapiirin suuren puimala-varastokompleksin. Kartanolla on myös oma kappeli.

Kartanossa toimii kartanon omistajasuvun 10. isäntä Karl Grotenfelt vuonna 1987 perustama Famifarm Oy[4] joka tunnetaan Järvikylä yrttien- ja salaattien tuottajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Järvikylän kartano Herrasväen asuinpaikat – Etelä-Savon kartanot ja kartanoiksi kutsutut : Joroinen. Mikkelin kirjasto. Viitattu 30.4.2017 ja 16.9.2019.
  2. Joroisten kartanot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi. Museovirasto. Viitattu 16.9.2019.
  3. C. J. Gradberg (teksti), Kai Dahl (valokuvat): Suomen kartanoita, s. 180–183 (Kotkalahti ja Järvikylä). Suomentanut Irma Savolainen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1989. ISBN 951-1-10774-7 (sid.). (suomeksi)
  4. Järvikylän salaatit syntyivät navetan vintillä – perinteikäs maatila varautuu jo tekoälyn läpimurtoon Helsingin Sanomat. Viitattu 30.4.2017.