Lapinlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Helsingissä on Lapinlahti-niminen kaupunginosa ja Savonrannalla Lapinlahti-niminen kylä.
Lapinlahti
Lapinlahti.vaakuna.svg Lapinlahti.sijainti.suomi.2011.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°22′00″N, 027°23′31″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 402
Hallinnollinen keskus Lapinlahden kirkonkylä
Perustettu 1874
Kuntaliitokset Varpaisjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala 1 245,14 km²
93:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 1 096,59 km²
– sisävesi 148,55 km²
Väkiluku 9 523
105:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
– väestötiheys 8,68 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 98,1 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 21,25 %
123:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Janne Airaksinen
Kunnanvaltuusto 31 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • KD
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • Vihr.
13
5
4
3
3
2
1
www.lapinlahti.fi

Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 9 523 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 245,14 km2, josta 148,55 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 8,68 asukasta/km2.

Lapinlahden rautatieasema
Lapinlahden kirkko kevätauringossa

Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.

Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.

Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi.

Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.[7]

Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki

Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Lapinlahdella oli 9 692 asukasta, joista 5 033 asui taajamissa, 4 586 haja-asutusalueilla ja 73 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lapinlahden taajama-aste on 52,3 %.[10] Lapinlahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Lapinlahden kirkonkylä 3 565
2 Varpaisjärven kirkonkylä 1 118
3 Alapitkä 350

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.[12]

1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainen Paavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.[13]

Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.[14]

Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160.[15] Tämän vuoksi Lapinlahdella on iso ortodoksivähemmistö ja Lapinlahden keskustaajamassa sijaitsee Kaikkien Pyhien kirkko, joka on rakennettu vuonna 1959 ja Alapitkällä tsasouna, joka on rakennettu 1952.[16]

Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jossa Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Janne Airaksinen.

Lapinlahden kunnanvaltuuston paikat jakaantuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2017-2021 Tarmo Heiskanen (kesk.).[17]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovat Savon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.[18][19], Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Mellano, Lametal, Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Osuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.[20]

Elinkeinorakenne v. 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkutuotanto 19,1 %
Jalostus 25,2 %
Palvelut 54,5 %
Muut 1,2 %

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys nykyisten rajojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lapinlahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 392
1985
  
 11 608
1990
  
 11 569
1995
  
 11 511
2000
  
 11 082
2005
  
 10 581
2010
  
 10 412
2015
  
 9 982
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Väestönkehitys Lapinlahdella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960 10 203
1970 8 431
1980 7 679
1990 8 070
1995 8 070
2000 7 822
2001 7 759
2002 7 657
2003 7 623
2010 7 533
2011 10 389 (Huom. Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen)
2015 9 982

Väestön ikäjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

0–15 v. 15–64 v. yli 64 v.
1970 24,0 % 65,3 % 10,7 %
1995 20,6 % 61,7 % 17,7 %
2000 18,6 % 63,4 % 18,0 %
2001 18,7 % 63,1 % 18,2 %
2002 18,3 % 63,2 % 18,5 %
2015 15,8 % 59,5 % 24,6 %

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lapinlahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Nämä seurakunnat kuuluvat Ylä-Savon seurakuntayhtymään.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapinlahden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[23]

Palvelut ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinlahdella perusopetusta annetaan Alapitkän, Martikkalan, Matin ja Liisan, Nerkoon, Paloisten ja Varpaisjärven kouluissa.[24] Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaa Lapinlahden lukio ja kuvataidelukio.[25] Portaanpään kristillinen opisto tarjoaa joitain ammatillisia koulutuksia (esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto) ja mahdollisuuden lukion suorittamiseen (Portaanpään lukio).[26] [27]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan lapinlahtelaisten asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pohjois-Savon suurin: 19 100 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[28]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Lapinlahden perinneruoiksi valittiin naurishuttu ja potattihuttu, jotka ovat veteen keitettyjä puuroja.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Lapinlahti Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa ymparisto.fi. Viitattu 3.3.2018.
  9. ↑ Lapinlahden uusi taidemuseo esittelee Eemil Halosen navetasta pelastettuja kipsiveistoksia Yle. 22.2.2017. Viitattu 3.3.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Historia Lapinlahden kunta. Viitattu 3.3.2018.
  13. ↑ Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku. Tammi, 2001. ISBN 9789513120115. otteita kirjasta - Lapinlahti.net (viitattu 3.3.2018).
  14. ↑ Kirkon rakentaminen ja korjaukset Lapinlahden seurakunta. Viitattu 3.3.2018.
  15. ↑ Asutustilojen ja asutusmuseon historiaa Asutusmuseo. Viitattu 3.3.2018.
  16. ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta: Pyhäköt .ort.fi. Viitattu 25.9.2018.
  17. ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti: Tulos puolueittain 6.2.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2018.
  18. ↑ Lapinlahden Yrittäjät ry
  19. ↑ Varpaisjärven Yrittäjät ry
  20. ↑ Alueen Lapinlahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta
  24. ↑ Perusopetus Lapinlahti, lapinlahti.fi. Viitattu 28.6.2019.
  25. ↑ Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Lapinlahti, lapinlahti.fi. Viitattu 28.6.2019.
  26. ↑ Ammatillinen koulutus Portaanpään kristillinen opisto, portaanpaa.fi. Viitattu 28.6.2019.
  27. ↑ Lukio Portaanpään kristillinen opisto, portaanpaa.fi. Viitattu 28.6.2019.
  28. ↑ Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  29. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lapinlahti&oldid=18477656”