Lapinlahti
| Lapinlahti | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.lapinlahti.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Lapinlahden kirkonkylä |
| Perustettu | 1874 |
| Kuntaliitokset | Varpaisjärvi (2011) |
| Kokonaispinta-ala |
1 245,16 km² 93:nneksi suurin 2018 [1] |
| – maa | 1 096,63 km² |
| – sisävesi | 148,53 km² |
| Väkiluku |
9 679 104:nneksi suurin 30.4.2018 [2] |
| – väestötiheys | 8,83 as./km² (30.4.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 15,8 % |
| – 15–64-v. | 59,2 % |
| – yli 64-v. | 25,1 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,8 % |
| Kunnallisvero |
20,25 % 222:nneksi suurin 2017 [5] |
| Kunnanjohtaja | Janne Airaksinen |
| Kunnanvaltuusto | 31 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • KD • SDP • Vas. • Kok. • Vihr. |
13 5 4 3 3 2 1 |
Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 9 679 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 245,16 km2, josta 148,53 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 8,83 asukasta/km2.
Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.
Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.
Sisällysluettelo
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.
Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi.
Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.[7]
Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.[8]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki
Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taidemuseo Eemil[9]
- Suomen Asutusmuseo, Alapitkä
- Alapitkän kirkko
- Lapinlahden evankelis-luterilainen puukirkko
- Väisälänmäki
- Taidekatu, Lapinlahden keskustaa kiertävä reitti, jonka varrella sijaitsevat Lapinlahden tärkeimmät taidenähtävyydet
- Taidevalimo
- Portaanpää ja lähiruokaravintola Maansuola
- Väärnin Pappila
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.[10]
1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainen Paavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.[11]
Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.[12]
Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160.[13]
Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jossa Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Janne Airaksinen.
Lapinlahden kunnanvaltuuston paikat jakaantuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti
- Keskusta 13 paikkaa
- Kokoomus, 2 paikkaa
- SDP, 3 paikkaa
- Vasemmistoliitto 3 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 4 paikka
- Vihreä liitto 1 paikka
- Perussuomalaiset 5 paikkaa
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2017-2021 Tarmo Heiskanen (kesk.).[14]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovat Savon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.[15][16], Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Mellano, Lametal, Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Osuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.[17]
Elinkeinorakenne v. 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Alkutuotanto | 19,1 % |
| Jalostus | 25,2 % |
| Palvelut | 54,5 % |
| Muut | 1,2 % |
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys nykyisten rajojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Väestönkehitys Lapinlahdella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1960 | 10 203 |
| 1970 | 8 431 |
| 1980 | 7 679 |
| 1990 | 8 070 |
| 1995 | 8 070 |
| 2000 | 7 822 |
| 2001 | 7 759 |
| 2002 | 7 657 |
| 2003 | 7 623 |
| 2010 | 7 533 |
| 2011 | 10 389 (Huom. Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen) |
| 2015 | 9 982 |
Väestön ikäjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 0–15 v. | 15–64 v. | yli 64 v. | |
|---|---|---|---|
| 1970 | 24,0 % | 65,3 % | 10,7 % |
| 1995 | 20,6 % | 61,7 % | 17,7 % |
| 2000 | 18,6 % | 63,4 % | 18,0 % |
| 2001 | 18,7 % | 63,1 % | 18,2 % |
| 2002 | 18,3 % | 63,2 % | 18,5 % |
| 2015 | 15,8 % | 59,5 % | 24,6 % |
Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Vuoden 2010 laskelmien mukaan lapinlahtelaisten asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pohjois-Savon suurin: 19 100 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[19]
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varpaisjärven Toukotaika
- Savo Games, yleisurheilun eliittikisat
- Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat
- AikaTaika, syksyisin yhden päivän järjestettävä ympäri kirkonkylää pidettävien taidetapahtumien kokonaisuus
- Varpaisjärven Maalaismarkkinat
- Lapinlahden musiikkileiri
- Kansainvälinen Pasimusic-festivaali
- Varpaisjärven Yömaraton
Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halosten taiteilijasuku: Eemil Halonen, Pekka Halonen, Anna Halonen, Antti Halonen, Kalle Halonen, Arttu Halonen
- Sari Essayah, kilpakävelijä ja poliitikko
- Juhani Aho, kirjailija
- Heikki Kauppinen (Kauppis-Heikki), kirjailija
- Pasi Lyytikäinen, säveltäjä
- herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen syntyi Lapinlahdella
- taiteilija Liina Lång (Miina Äkkijyrkkä) syntyi Lapinlahdella
- Marco Sneck, muusikko
- Jarkka Rissanen, muusikko
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luettelo Lapinlahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
- Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Lapinlahti Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Lapinlahden uusi taidemuseo esittelee Eemil Halosen navetasta pelastettuja kipsiveistoksia Yle. 22.2.2017. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Historia Lapinlahden kunta. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku. Tammi, 2001. ISBN 9789513120115. otteita kirjasta - Lapinlahti.net (viitattu 3.3.2018).
- ↑ Kirkon rakentaminen ja korjaukset Lapinlahden seurakunta. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Asutustilojen ja asutusmuseon historiaa Asutusmuseo. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti: Tulos puolueittain 6.2.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Lapinlahden Yrittäjät ry
- ↑ Varpaisjärven Yrittäjät ry
- ↑ Alueen Lapinlahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapinlahti Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Lapinlahden kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Lapinlahden avainluvut
- Lapinlahtelaisen Jari Tikkasen ylläpitämä Lapinlahti-aiheinen sivusto
- Taidemuseo Eemil
- Väärnin Pappila kotisivut
- Ateljee Galleria-Cafe Luova Puu
| ||||||||
