Lapinlahti
Lapinlahti | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 402 |
Hallinnollinen keskus | Lapinlahden kirkonkylä |
Perustettu | 1874 |
Kuntaliitokset | Varpaisjärvi (2011) |
Kokonaispinta-ala |
1 245,16 km² 93:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 1 096,60 km² |
– sisävesi | 148,56 km² |
Väkiluku |
9 358 110:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
– väestötiheys | 8,53 as./km² (31.12.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 15,8 % |
– 15–64-v. | 59,2 % |
– yli 64-v. | 25,1 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 98,1 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,8 % |
Kunnallisvero |
21,25 % 133:nneksi suurin 2020 [5] |
Kunnanjohtaja | Janne Airaksinen |
Kunnanvaltuusto | 31 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • KD • SDP • Vas. • Kok. • Vihr. |
13 5 4 3 3 2 1 |
www.lapinlahti.fi |
Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 9 358 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 245,16 km2, josta 148,56 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 8,53 asukasta/km2.
Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.
Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.
Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Iisalmeen liitetty Iisalmen maalaiskunta sekä Kuopioon liitetyt Maaninka ja Nilsiä.
Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.[7]
Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.[8]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki
Nähtävää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alapitkän kirkko
- Alapitkän tsasouna
- Lapinlahden evankelis-luterilainen puukirkko
- Lapinlahden ortodoksinen kirkko
- Portaanpää ja lähiruokaravintola Maansuola
- Suomen Asutusmuseo, Alapitkä
- Taidekatu, Lapinlahden keskustaa kiertävä reitti, jonka varrella sijaitsevat Lapinlahden tärkeimmät taidenähtävyydet
- Taidemuseo Eemil[9]
- Taidevalimo
- Varpaisjärven kirkko
- Väisälänmäki
- Väärnin Pappila
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Lapinlahdella oli 9 692 asukasta, joista 5 033 asui taajamissa, 4 586 haja-asutusalueilla ja 73 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lapinlahden taajama-aste on 52,3 %.[10] Lapinlahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Lapinlahden kirkonkylä | 3 565 |
2 | Varpaisjärven kirkonkylä | 1 118 |
3 | Alapitkä | 350 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.[12]
1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainen Paavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.[13]
Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.[14]
Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160.[15] Tämän vuoksi Lapinlahdella on iso ortodoksivähemmistö ja Lapinlahden keskustaajamassa sijaitsee Kaikkien Pyhien kirkko, joka on rakennettu vuonna 1959 ja Alapitkällä tsasouna, joka on rakennettu 1952.[16]
Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jossa Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Janne Airaksinen.
Lapinlahden kunnanvaltuuston paikat jakaantuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti
- Keskusta 13 paikkaa
- Kokoomus, 2 paikkaa
- SDP, 3 paikkaa
- Vasemmistoliitto 3 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 4 paikka
- Vihreä liitto 1 paikka
- Perussuomalaiset 5 paikkaa
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2017-2021 Tarmo Heiskanen (kesk.).[17]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovat Savon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.[18][19] Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Mellano, Lametal, Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Osuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.[20]
Elinkeinorakenne v. 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkutuotanto | 19,1 % |
Jalostus | 25,2 % |
Palvelut | 54,5 % |
Muut | 1,2 % |
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys nykyisten rajojen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Väestönkehitys Lapinlahdella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1960 | 10 203 |
1970 | 8 431 |
1980 | 7 679 |
1990 | 8 070 |
1995 | 8 070 |
2000 | 7 822 |
2001 | 7 759 |
2002 | 7 657 |
2003 | 7 623 |
2010 | 7 533 |
2011 | 10 389 (Huom. Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen) |
2015 | 9 982 |
Väestön ikäjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
0–15 v. | 15–64 v. | yli 64 v. | |
---|---|---|---|
1970 | 24,0 % | 65,3 % | 10,7 % |
1995 | 20,6 % | 61,7 % | 17,7 % |
2000 | 18,6 % | 63,4 % | 18,0 % |
2001 | 18,7 % | 63,1 % | 18,2 % |
2002 | 18,3 % | 63,2 % | 18,5 % |
2015 | 15,8 % | 59,5 % | 24,6 % |
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lapinlahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Nämä seurakunnat kuuluvat Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapinlahden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[23]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinlahdella perusopetusta annetaan Alapitkän, Martikkalan, Matin ja Liisan, Nerkoon, Paloisten ja Varpaisjärven kouluissa.[24] Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaa Lapinlahden lukio ja kuvataidelukio.[25] Portaanpään kristillinen opisto tarjoaa joitain ammatillisia koulutuksia (esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto) ja mahdollisuuden lukion suorittamiseen (Portaanpään lukio).[26] [27]
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varpaisjärven Toukotaika
- Savo Games, yleisurheilun eliittikisat
- Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat
- AikaTaika, syksyisin yhden päivän järjestettävä ympäri kirkonkylää pidettävien taidetapahtumien kokonaisuus
- Varpaisjärven Maalaismarkkinat
- Lapinlahden musiikkileiri
- Kansainvälinen Pasimusic-festivaali
- Varpaisjärven Yömaraton
Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juhani Aho, kirjailija
- Sari Essayah, kilpakävelijä ja poliitikko
- Halosten taiteilijasuku: Anna Halonen, Antti Halonen, Arttu Halonen, Eemil Halonen, Kalle Halonen ja Pekka Halonen
- Heikki Kauppinen (Kauppis-Heikki), kirjailija
- Paavo Kortekangas, Kuopion ja Tampereen hiippakuntien piispa
- Pasi Lyytikäinen, säveltäjä
- Liina Lång (Miina Äkkijyrkkä), taiteilija, syntyi Lapinlahdella
- Jarkka Rissanen, muusikko
- Paavo Ruotsalainen, herännäisjohtaja, syntyi Lapinlahdella
- Marco Sneck, muusikko
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Lapinlahden perinneruoiksi valittiin naurishuttu ja potattihuttu, jotka ovat veteen keitettyjä puuroja.[28]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luettelo Lapinlahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
- Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Lapinlahti Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa ymparisto.fi. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Lapinlahden uusi taidemuseo esittelee Eemil Halosen navetasta pelastettuja kipsiveistoksia Yle. 22.2.2017. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Historia Lapinlahden kunta. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku. Tammi, 2001. ISBN 9789513120115. otteita kirjasta - Lapinlahti.net (viitattu 3.3.2018).
- ↑ Kirkon rakentaminen ja korjaukset Lapinlahden seurakunta. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Asutustilojen ja asutusmuseon historiaa Asutusmuseo. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta: Pyhäköt .ort.fi. Viitattu 25.9.2018.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Lapinlahti: Tulos puolueittain 6.2.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2018.
- ↑ Lapinlahden Yrittäjät ry
- ↑ Varpaisjärven Yrittäjät ry
- ↑ Alueen Lapinlahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Perusopetus Lapinlahti, lapinlahti.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio Lapinlahti, lapinlahti.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Ammatillinen koulutus Portaanpään kristillinen opisto, portaanpaa.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Lukio Portaanpään kristillinen opisto, portaanpaa.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapinlahti Wikimedia Commonsissa
- Lapinlahden kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Lapinlahden avainluvut
- Lapinlahtelaisen Jari Tikkasen ylläpitämä Lapinlahti-aiheinen sivusto
- Taidemuseo Eemil
- Väärnin Pappila kotisivut
- Ateljee Galleria-Cafe Luova Puu
|