Väisälänmäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Väisälänmäen sijainti Suomen kartalla

Väisälänmäki on Lapinlahdella kymmenen kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitseva Suomen kansallismaisema. Sen läpi kiertää 3,4 kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella on useita levähdyspaikkoja, kota, sekä kesäisin auki oleva Karjamaja-kahvila. Väisälänmäen korkein kohta, Linnanmäki, kohoaa 220 metrin korkeuteen meren pinnasta katsottuna ja 135 metrin korkeuteen Onkivedestä katsottuna. Mäen päällä sijaitsee vuonna 1995 rakennettu näköalatorni.

Väisälänmäellä käy joka kesä tuhansia kävijöitä, ja siellä järjestetään pieniä tapahtumia, kuten Karjankutsun SM-kisat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väisälänmäen ensimmäinen tunnettu asukas on 1500-luvulta, ja vuonna 1664 Väisälänmäki mainittiin veroluettelossa. Kaskiviljely aloitettiin Väisälänmäellä 1700-luvun lopulla ja sitä harjoitettiin laajalti vielä 1800-luvulla. Kaskiviljelystä näkyy edelleen jälkiä.

Väisälänmäen vaikutus taiteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset, 1893.

Väisälänmäen maisema on innoittanut monia taiteilijoita. Eero Järnefelt kävi 1890-luvulla Väisälänmäellä useita kertoja, ja maalasi siellä muun muassa teoksen Isäntä ja rengit (1893), sekä väisälänmäkeläisten kaskeamista kuvaavan Raatajat rahanalaiset, josta Lapinlahden vaakuna on saanut aiheensa. Väisälänmäellä syntynyt Pekka Halonen puolestaan maalasi siellä ainakin teoksen Maisema vuorelta, ja myös hänen veljensä Antti Halonen käytti maisemaa teoksissaan. 1970- ja 1980-luvuilla Raimo Puustinen vieraili Väisälänmäellä useita kertoja ja loi maiseman pohjalta teoksen Fuuga Savonia.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väisälänmäki.