Alapitkä
Alapitkä on kylä ja taajama Lapinlahden kunnassa valtatien 5 ja Savon radan varrella noin 20 kilometriä kunnan keskustasta etelään. Alapitkän taajaman asukasluku oli 361 ja pinta-ala 1,38 neliökilometriä vuoden 2020 lopussa[1]. Vuoden 2011 lopussa taajaman väkiluku oli 409 ja pinta-ala 1,19 neliökilometriä[2].
Alapitkän kylä on osa vanhaa kulttuurimaisemaa, jolle leimaa-antavaa ovat suuret, viljavat peltoaukeat ja peltojen keskellä sijaitsevat maatilat. Peltoaukeat sijaitsevat suurimmaksi osaksi Ala-Pitkäjärven ympärillä. Kuopioon on Alapitkältä matkaa 39 km, Kuopion lentoasemalle 34 km, Siilinjärvelle 17 km, Varpaisjärven taajamaan 28 km ja Tahkovuorelle 44 km. Alapitkällä on myös rautatieasema, joka on nykyään vain tavaraliikenteen käytössä ja junien ohituspaikkana; henkilöliikenne Alapitkälle päättyi vuonna 1984.
Kylän lähellä virtaavan Hovinjoen Korkeakoskessa on jo 1920-luvulla rakennettu pieni voimalaitos, joka on kytketty Savon Voima Oy:n verkkoon. Kevättulvien aikaan voimakkaasti kuohuva Korkeakoski on nähtävyys tulvaveden virratessa voimalaitospadon yli. Alapitkällä on myös Fingridin 400 kV:n sähköasema[3].
Alapitkällä on alakoulu[4], päiväkoti[5], luterilainen kirkko ja pieni hautausmaa[6] sekä ortodoksinen tsasouna[7][8]. Valtakunnallinen nähtävyys on Alapitkällä toimiva Suomen asutusmuseo. Asutustoiminnan muistomerkki on sijoitettu Alapitkän tsasounan lähelle.[9] Alapitkällä on myös työväentalo, jota vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin.
Pieni kyläkauppa Alapitkän Eväskori, joka myi päivittäistavaroita ja tarjosi myös postipalveluita,[10] tuhoutui tulipalossa 12. huhtikuuta 2021.[11] Alapitkällä oli pitkään myös Osuuspankki Poppian konttori, mutta sen toiminta loppui Alapitkällä 28. helmikuuta 2013, koska pankkitoiminta oli siirtynyt pankkikonttoreista pitkälti internetiin. Alapitkällä pankkitoiminta alkoi 1909 Alapitkän Osuuskassan perustamisella, joten pankkitoimintaa harjoitettiin kylällä yli 100 vuoden ajan[12].
Alapitkän nuorisoseuran toimintaan kuuluu vuosittaiset esitykset kesäteatterissa, jonka katsomo on katettu.[13] Johannes Linnankosken romaanin Pakolaiset keskeiset tapahtumat sijoittuvat Alapitkälle.[14]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Alapitkän evankelis-luterilainen kirkko, Lapinlahden seurakunta. -
Kuopion ortodoksisen seurakunnan Alapitkän tsasouna helmikuussa 2013. -
Alapitkän Eväskori oli K-kauppa Alapitkällä. -
Kevätkyntöjä Alapitkän peltoaukeilla vuonna 2013.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020 Tilastokeskus. Viitattu 3.12.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 Tilastokeskus. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Alapitkän sähköaseman uudistaminen ja kompensoinnin lisääminen Fingrid. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Alapitkän koulu peda.net. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Varhaiskasvatus ja esiopetus Lapinlahden kunta. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Alapitkän kirkko Lapinlahden seurakunta. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ Pyhän Kolminaisuuden tsasouna Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ https://www.waymarking.com/waymarks/WM97YG_Pyhn_Kolminaisuuden_tsasouna_Lapinlahti_Finland/
- ↑ Asutustoiminnan muistomerkki Lapinlahdella Karjalan Liitto. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ http://www.posti.fi/postipalvelee/postit-haku/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kyläkauppa tuhoutui öisessä tulipalossa Lapinlahdella – jälkisammutus kesti aamupäivään Savon Sanomat. 12.4.2021. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ POP Alapitkä 100 vuotta (PDF) Lapinlahden osuuspankki. Viitattu 3.12.2022.
- ↑ http://www.alapitkanns.iwn.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Linnankosken Pakolaiset oli avainromaani Lapinlahdelta Yle Elävä Arkisto. 24.11.2011. Viitattu 3.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alapitkän kylän historiaa (lapinlahti.fi)
- Leena Ahtiainen et al.: Alapitkä - seutu korvaamaton, Alapitkän seudun kyläkirja, Alapitkä, Mikka, Naarvanlahti, Joenpolvi, Yläpitkä, Juurikka. Alapitkän kyläyhdistys, 2009. ISBN 9789529257881.