Kolmen sepän patsas
| Kolme seppää | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kolme seppää |
| Tekijä | Felix Nylund |
| Valmistumisvuosi | 1932 |
| Taiteenlaji | veistos |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | 60°10'7.25"N, 24°56'27.96"E |
Kolme seppää (myös Kolmen sepän patsas) on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo rautaa. Kolme seppää oli ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurikokoisin valutyö. Pronssivalu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella.
Felix Nylund osallistui jo vuonna 1913 J. V. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella ehdotuksella. Vuonna 1919 hän luonnosteli monumentaalisen patsaan, jossa kolme seppähahmoa oli sijoitettu kymmenen metriä korkean kivipylvään päähän. Kumpikaan näistä veistoksista ei toteutunut, mutta Nylund hyödynsi niitä Kolmen sepän patsasta veistäessään. Veistoksen kolmesta sepästä yksi on mestariseppä, joka pitelee taottavaa rautaa alasimen päällä ja käyttää pajavasaraa. Kaksi muuta seppää takoo suurilla moukareilla. Seppien vartalomalleina Nylund käytti Voimistelu- ja Urheiluseura Jyryn painijoita. Mestarisepällä on runoilija Arvid Mörnen kasvonpiirteet, moukariaan ylhäällä pitävällä sepällä Nylundin omat kasvonpiirteet, ja moukariaan alhaalla pitävällä sepällä kivenhakkaaja Aku Nuutisen kasvonpiirteet. Vartaloiden malleina on sanottu olleen muurari Paavo Koskinen ja poliisi Sundström.
Pronssipatsaan graniittialustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM – PONENDUM – CURAVIT – LEGATUM – J. TALLBERGIANUM – PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII ("Patsaan pystytti J. Tallbergin lahjoituksen avulla Pro Helsingfors v. 1932"). Kolmen sepän patsaan lahjoitti Helsingin kaupungille Pro Helsingfors -säätiö, joka oli hankkinut sen kauppaneuvos Julius Tallbergin rahalahjoituksen avulla. Tallbergin liiketalo sijaitsee Kolmensepänaukion pohjoislaidassa, ja lahjoituksen tarkoituksena oli nimenomaan ollut hankkia veistos talon edustalle. Patsas pystytettiin paikalle, jossa oli aiemmin sijainnut Kluuvin kaivoksi kutsuttu yleinen kaivo. Kun Helsinkiin alettiin rakentaa vesijohtoverkostoa kaupunkialueella olleiden yleisten kaivojen käyttö kiellettiin ja useimmat niistä täytettiin. Kluuvin kaivon päälle rakennettiin kuitenkin holvi ja kaivo paljastui noin 50 vuotta myöhemmin kun Kolmen sepän patsaan perustustöitä alettiin tehdä syksyllä 1932. 6-7 metriä syvä kaivo täytettiin kivillä jotta patsaalle olisi saatu tukeva perustus.[1]
Kolme seppää vaurioitui jatkosodan pommituksissa 1944. Tuhon jälkiä on yhä nähtävillä patsaan jalustassa ja esimerkiksi alasimessa on pomminsirpaleiden tekemä reikä. Helmikuun 26. suurpommituksen jälkeen patsas irrotettiin jalustastaan ja siirrettiin Vantaalle, jossa se haudattiin suojaan Hakkilan hiekkakuoppaan.[2][3]
Kolmen sepän patsas on suosittu kohtaamispaikka Helsingin keskustassa. Seppien työasentoja tutkineet ovat todenneet patsaan asetelman olevan enemmänkin taiteellinen kuin realistinen: hahmot seisovat niin lähellä toisiaan, että jos todelliset sepät yrittäisivät takoa tällä tavoin, he löisivät alasimen sijaan toisiaan päähän.
Kolmen sepän alkuperäiset kipsimallit on sijoitettu Työväen Akatemian kirjastoon.[4]
Nykyisin Kolme seppää saa tonttulakit joka vuosi marraskuun lopussa Helsingin yliopiston opiskelijajärjestön Limes ry:n järjestämissä Wappujouluissa.[5]
Mukaelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnanmäen huvipuistossa on vuonna 2014 valmistunut, englantilaisen Nick Farmerin ideoima veistos Kolme seppää tauolla, jossa sepät ovat jättäneet työkalunsa ja syövät jäätelöä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin kaupungin taidemuseo
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "Kluuvin kaivo" uudelleen avattuna, Helsingin Sanomat, 15.10.1932, nro 280, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 21.2.2022.
- ↑ Jatkosota | Helmikuussa 1944 Josif Stalin määräsi Helsinkiin suurpommitusten sarjan, jonka jäljet näkyvät kaupungissa yhä – Salaiset aseet Raija ja Irja pelastivat Helsingin täystuholta Helsingin Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 26.11.2021.
- ↑ Työväen akatemia Mediateekki ja kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 8.1.2011.
- ↑ http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kolmen_sepan_patsas_sai_tonttulakit_katso_kuvat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KINGI JOHDATTAA LINNANMÄEN KESÄN KOHTI KORKEUKSIA | Lasten Päivän Säätiö / Linnanmäki www.sttinfo.fi. Viitattu 27.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kolmen sepän patsas Helsingin kaupungin taidemuseon sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kolmen sepän patsas Avoimen yliopiston virtuaalisessa arkkitehtuurikävelyssä
- Uusi veistos Helsinkiin. "Kolme seppää" paljastettiin eilen, Helsingin Sanomat, 03.12.1932, nro 329, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot